Isommista asunnoista pulaa, yksiöistä ylitarjontaa

Etätyöt ja korona ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä asuntomarkkinassa. Nyt kiinnostavat isommat asunnot. Halutun kohteen vuoksi ollaan valmiita muuttamaan kauemmaksikin, kun uusi unelmakoti löytyy.

– Aiemmin pääkaupunkiseudulla uutta asuntoa etsittiin noin 5–10 kilometrin päästä nykyisestä kodista, mutta nyt asiakkaamme hakevat vaihtoehtoja jopa 50 kilometrin säteellä, toimitusjohtaja Kirsi Tenhunen OP Koti Uusimaasta sanoo.

Halutuimpia kohteita ovat 2000-luvulla valmistuneet omakotitalot ja rivitaloasunnot, joissa on oma piha.

Myös energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset vaikuttavat voimakkaammin valintoihin.

– Jos esimerkiksi asunnon lämmitys on mahdollista muuttaa maalämmöksi, lisää se kiinnostusta. Suorasähkölämmitys puolestaan laskee kiinnostusta, Tenhunen sanoo.

Pientaloalueet ja 50-luvun kaupunginosat houkuttelevat

Perheet hakevat nyt enemmän neliöitä ja väljempää tilaa tarjoavia kohteita, mutta näistä asunnoista on valtava pula niin Helsingissä, Vantaalla kuin Espoossa.

– Neljän huoneet asunnot 1950-luvun kaupunginosissa Helsingissä menevät nopeasti kaupaksi. Haagan, Munkkivuoren tai Herttoniemen löyhästi rakennetut asuinalueet ovat suosiossa. Vantaalla kuumat kohteet sijaitsevat pientalovaltaisilla alueilla esimerkiksi Pakkalassa, Ylästössä tai Kartanonkoskella, Tenhunen luettelee.

Pikkukaupungeilla uusi buumi

Kun Helsingistä, Vantaalta tai Espoosta ei löydy riittävästi halutuimpia isoja asuntoja, kääntyvät asunnonvaihtajien katseet yhä useammin myös Uudenmaan alueen pienempiin kasvukeskuksiin.

– Perheet ovat valmiita muuttamaan kauemmaksi keskustasta. Useat uusimaalaiset pikkukaupungit kuten Nummela, Lohja, Hyvinkää tai Porvoo ovat suosittuja vaihtoehtoja, Tenhunen sanoo.

Nurmijärvi-ilmiön sijasta voikin nyt puhua pienkaupunki-ilmiöstä, sillä ihmiset arvostavat nyt entistä enemmän pienkaupunkien hyviä palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä.

Yksiöistä ylitarjontaa

Uudenmaan asuntomarkkina on palautunut nyt takaisin vuoden 2019–2020 tasolle. Vuosi 2021 oli Tenhusen mukaan poikkeuksellinen. Silloin asuntokauppoja tehtiin joka kuukausi enemmän kuin edellisvuosina keskimäärin.

– Nyt tilanne on rauhoittunut. Ukrainan sota ja inflaatio ovat vaikuttaneet asuntomarkkinaan. Harkinta-ajat ovat pidentyneet, Tenhunen kuvailee viime kuukausien trendiä.

Toukokuussa markkina on kuitenkin piristynyt ja kauppoja tehtiin lähes sama määrä kuin huippuvuonna 2021.

OP:n asuntomarkkinakatsauksen‍ mukaan pääkaupunkiseudulla on nyt poikkeuksellisen paljon myynnissä yksiöitä ja pieniä kaksioita. Ensiasunnon ostajalla onkin nyt hyvä tilaisuus ehtiä neuvotteluihin ja löytää asunto alueelta, jossa ennen piti kilpailla piensijoittajien kanssa.

– Jopa Helsingin keskustassa on ylitarjontaa yksiöistä. Lähiöissä sijaitsevien pienasuntojen hintapyyntöjä on jouduttu tarkistamaan ja niiden myyntiajat ovat pidentyneet, hän sanoo.

Ostotoimeksianto auttaa löytämään unelmakohteen

Tenhusen mukaan ostotoimeksiannot ovat alkaneet yleistyä asuntokaupoissa. Jos uutta kotia ei tahdo löytyä asuntoilmoituksia selaamalla, voi asunnonostaja jättää välittäjälle ostotoimeksiannon toiveidensa mukaisesta kohteesta.

– Kun aidosti tietää, mitä hakee ja mistä hakee, on välittäjillämme tehokkaat työkalut löytää halutun hintainen ja oikean kokoinen kohde toivotulta alueelta. Mitä tarkemmin asuntoa ostava osaa määritellä toiveensa, sitä nopeammin löydämme hänelle ratkaisun, Tenhunen kertoo.

Helsingin, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan OP Kodit yhdistivät voimansa toukokuun alussa voidakseen palvella entistä paremmin ja tehokkaammin koko Uudenmaan alueen asukkaita.

– Uusi OP Koti Uusimaa on Suomen suurin OP Koti. Se työllistää 104 henkilöä 15 toimipisteessämme Loviisasta Hyvinkäälle ja Lohjalta Helsinkiin. Asiakkaillemme yhdistyminen tuo lisäarvoa, kun voimme nyt entistä tehokkaammin hyödyntää verkostoamme ja palveluitamme koko Uudenmaan alueella sekä tarjota saman katon alla niin kiinteistövälityksen kuin pankki- ja vakuutuspalvelut, Tenhunen sanoo.