Pyöräilykypärä pelastaa monelta surulta

Se kävi äkkiä. Oli 28. heinäkuuta 2015. Keuruulainen Laura Ärling pyöräili miehensä kanssa maantien vartta, kuten niin usein muulloinkin.

– Väistin vastaantulevaa autoa pientareelle, ja jotenkin lensin pyörän sarvien yli pää edellä maahan. Mieheni kuuli vain huutoni.

Näin Ärlingille on kerrottu, sillä hän itse ei muista mitään onnettomuudesta tai sitä seuranneista parista kuukaudesta.

Onneksi vastaan tullutta autoa ajoi terveydenhuollon ammattilainen ja tilanteen vakavuus ymmärrettiin heti. Ärling sai nopeasti hoitoa, ja hänet vietiin lopulta helikopterilla Keuruulta Tampereen Keskussairaalan teho-osastolle.

Yhteensä hän vietti sairaalassa kymmenen viikkoa. Hyvä yleiskunto auttoi nopeaan toipumiseen, mutta arvio oli, että vaikea-asteisen aivovamman takia opettajan töihin olisi vaikea palata.

Toisin kävi, ja nykyään Ärling on osatyökyvyttömyyseläkkeellä tehden kolmipäiväistä työviikkoa. Hän taistelee yhä esimerkiksi heikon lähimuistin, heikenneen stressinsietokyvyn, motoriikan häiriöiden ja puheen puuroutumisen kanssa. Perhe – mies ja kaksi lasta – on ollut tukena, mutta toki perheen äidin vakava loukkaantuminen muutti kaikkien elämän.

Aivovammaliiton kokemustoimijana Ärling kertoo omaa tarinaansa opiksi muille. Hän ei ole juurikaan jossitellut onnettomuuttaan ja sanoo selvinneensä tapahtuneesta ilman katkeruutta.

– Minulle on sanottu, että ilman pyöräilykypärää en olisi selvinnyt onnettomuudesta hengissä. Pyöräilykypärä on halpa henkivakuutus.

 Pyöräilykypärä olisi pelastanut kymmeniä ihmishenkiä

Laura Ärlingin onnettomuus oli hetken herpaantumisen aiheuttama sattuma, mutta ei tavaton. Liikenneturvan mukaan kymmenesosa pyöräilevistä eli arviolta puoli miljoonaa suomalaista kaatuu vuosittain pyörällä.

Sellaiseen onnettomuuteen, joka vaatii hoitotoimenpiteitä tai viranomaisia, eli näkyy tilastoissa, joutuu vuodessa hiukan yli 500 pyöräilijää. Heistä 40 loukkaantuu vakavasti ja parikymmentä kuolee.

– Kuolemaan johtaneissa pyöräilyonnettomuuksissa on käytännössä aina kyse aivovammasta, sanoo Aivovammaliiton viestintävastaava ja Aivoitus-lehden päätoimittaja Pia Kilpeläinen.

Yli puolet pyöräilijöiden kuolemantapauksista johtuu kolarista auton kanssa.

Kilpeläisen mukaan pyöräilyonnettomuuksissa vuosittain kuolleista 20 henkilöstä keskimäärin 14 ei käyttänyt kypärää. Pyöräilykypärän käyttö olisi pelastanut heistä arviolta yhdeksän.

Alkoholi syynä joka kolmannessa kaatumisessa 

Aivovamman aiheuttamista pysyvistä haitoista kärsii jopa 100 000 suomalaista. Kun lasketaan mukaan heidän läheisensä ja perheensä, asia koskettaa jopa puolta miljoonaa suomalaista.

– Kyseessä on monimutkaisen elimen monimutkainen vamma, Pia Kilpeläinen kuvaa aivovammojen vakavuutta.

Aivoja ei voi vaihtaa. Ne ovat ainutkertainen elin.

Pyöräilyonnettomuudet ovat yksi suurista aivovammojen aiheuttajista. Kolmessa neljästä pyöräilyonnettomuudesta pyöräilijä kaatuu itsekseen. Lopuissa on mukana muita osapuolia.

– Tyypillinen onnettomuuteen johtava tilanne voi olla esimerkiksi pyörätien jatke, jolle auto kääntyy jostain suunnasta eikä huomaa pyöräilijää tai päinvastoin, Kilpeläinen kuvaa.

– Alkoholi on syynä kolmasosassa kaatumisista, ja ylipäätään jopa joka toisessa aivovammaan johtaneessa tapaturmassa, hän jatkaa.

Humalassa pyörällä kaatumisen riski ei kuitenkaan koske vain alkoholin liikakäyttäjiä. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan vain noin kahdeksan prosenttia humalassa aivovammaan johtavista tapaturmista sattuu alkoholin liikakäyttäjille. Jo pari lasillista horjuttaa tasapainoa ja heikentää huomio- ja reagointikykyä.

Myös yli 65-vuotiaiden miesten osuus humalassa pyörällä kaatuneiden ja aivovamman saaneiden joukosta on kasvanut nopeasti.

Kontulan koulun nelosluokkalaisille omat Nutcaset

_{Noin 60 prosenttia kaikista aivovammoista aiheutuu kaatumisesta tai putoamisesta, ja noin 20 prosentissa syynä on liikenneonnettomuus. Pyöräilyonnettomuudet lasketaan jompaankumpaan ryhmään.}

Pyöräilykypärän käyttö vähentää vakavan aivovamman riskiä 90 prosenttia ja kasvojen alueen vammoja 65 prosenttia. Se on tärkein onnettomuuksien vakavuutta vähentävä tekijä – kunhan kypärä on sopivan kokoinen ja oikeaoppisesti kiinnitetty. Takaraivolla keikkuessaan se ei juuri suojaa. Myös kolhut heikentävät pyöräilykypärän antamaa suojaa.

Onneksi pyöräilykypärän käyttö lisääntyy kaiken aikaa. Jo reilu puolet pyöräilijöistä käyttää kypärää.

Työmatkapyöräilijät ja lapset ovat aktiivisempia kypärän käyttäjiä. Kaupungeissa pyöräillään kypärä päässä enemmän kuin maalla.

Uudellamaalla ollaan käytössä aktiivisimpia: 70 prosenttia käyttää kypärää. Satakunnassa vain alle 30 prosenttia pyöräilijöistä laittaa kypärän päähänsä ajaessaan.

Ketään ei taida yllättää, että teini-ikäiset käyttävät kypärää vähiten. Kymmenvuotiaiden eli esiteini-ikäisten asenteisiin voi vielä vaikuttaa. Siksi Aivovammaliitto toteuttaa helsinkiläisen Kontulan koulun neljäsluokkalaisille kampanjan pyöräilykypärän käytön lisäämiseksi.

– Kymmenvuotiaina he lähestyvät sitä ikää, että pyöräilykypärä tulee helposti jätettyä pois. Ja jos kypärä otetaankin kotoa lähtiessä mukaan, se laitetaan pyörän sarveen heti kulman takana, Kilpeläinen kertoo.

Kampanjassa jokainen Kontulan koulun neljäsluokkalainen saa oman, itse valitsemansa Nutcase-pyöräilykypärän. Kypärä on varustettu MIPS-ominaisuudella, joka suojaa päätä myös heilahdusliikkeeltä. Lisäksi Aivovammaliiton kokemustoimija tulee kertomaan koululaisille oman tarinansa.

OP Uusimaa tukee tänä vuonna Uudenmaalla toimivia seuroja yhdistyksiä yhteensä 120 000 eurolla. Tukea myönnettiin 47 yhdistykselle, joista Aivovammaliiton pyöräilykypäräkampanja oli yksi. 

Tutustu OP Uusimaan yhteistyötukien saajiin vuonna 2023.‍