Tilastokeskuksen mukaan lähes joka neljäs nainen on kohdannut epäasiallista käytöstä verkossa. Miehistä digihäirinnän kohteeksi on joutunut noin joka kymmenes.

Digihäirintä voi olla esimerkiksi vähättelyä, negatiivista kommentointia, ikäviä viestejä, mustamaalausta, häpäiseviä kuvia tai feikkiprofiileja. Yksi yleinen ilmiö on, että entiset kumppanit häiritsevät naisia verkossa.

– Tärkeintä on ymmärtää, että kyse on ihan oikeasta väkivallasta eikä se ole koskaan uhrin vika, kertoo Eila Annala Sipoon Zonta-kerhosta.

Zonta on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on parantaa naisten asemaa. Eri maissa on oma kansallinen osastonsa, ja alueelliset kerhot, kuten Sipoon Zonta, toimivat sen alaisuudessa. Se kohdistaa nyt huomionsa naisten häirintään ja väkivaltaan verkossa.

– Digiväkivalta voi aiheuttaa uhrilleen monenlaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Väkivallan uhri voi alkaa pelätä fyysisen turvallisuutensa puolesta, menettää itsetuntonsa tai kärsiä uniongelmista, Annala kertoo esimerkkejä.

Rikosilmoitus matalalla kynnyksellä

Sipoon Zonta-kerho järjesti naistenpäivänä Digiturvamessut OP Uusimaalta saamansa lahjoituksen turvin. Siellä jaettiin tietoa digiväkivallasta, somekiusaamisesta ja turvallisuudesta verkossa. Mukana oli myös kevyempää ohjelmaa, esimerkiksi pinssin tekoa ja geelikynsien tekoa.

Tapahtuman tarkoitus oli tehdä tiettäväksi naisiin kohdistuvaa digiväkivaltaa ja viestiä erityisesti nuorille naisille, että digiväkivalta on ehdottomasti väärin ja yleensä myös rikos.

– Digihäirinnästä tulisi tehdä rikosilmoitus matalalla kynnyksellä samalla tavalla kuin muustakin väkivallasta. Se on väkivallan muoto siinä missä lyöminenkin, Annala painottaa.

Tilastokeskuksen mukaan naiset reagoivat verkkohäirintään usein vetäytymällä keskusteluista verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Annala painottaa kuitenkin, että vika on väkivallan tekijöissä, eikä uhrissa.

– Suojautua voi toki harkitsemalla, mitä verkossa jakaa. Mutta pohjimmiltaan ei ole uhrin asia ehkäistä digiväkivaltaa eikä vika ole uhrin käytöksessä.

Annalan mukaan iso kysymys onkin, miten saadaan toimimaan ihmiset verkossa niin, että he eivät kohdista digiväkivaltaa muihin.

– Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä enemmän siitä tullaan tietoiseksi ja ymmärretään, että kyse on väkivallasta ja rikoksesta, Annala uskoo.

Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilla kerrotaan, mitä kaikkea digitaalinen väkivalta tarkoittaa ja miten toimia sitä vastaan. Jos epäilee joutuneensa digitaalisen väkivallan tai vainon kohteeksi, apua saa myös Naisten linjan Turv@verkko -palveluista ja Tukikeskus Varjosta‍, jotka tarjoavat maksutonta apua.

Digitaalinen väkivalta – mistä sen tunnistaa?

Henkilö…

  • uhkailee tai loukkaa sinua toistuvasti puheluissa tai viesteissä.
  • pommittaa sinua viesteillä ja vaatii välitöntä vastausta.
  • pakottaa sinut todistamaan olinpaikkasi valokuvin tai videopuheluin.
  • vaatii pääsyä kirjautumistietoihisi tai urkkii niitä seuratakseen toimintaasi tai esiintyäkseen sinuna.
  • tutkii puhelintasi luvatta tai pakottaa sinut näyttämään viestisi ja puhelutietosi.
  • määrittelee, mitä saat julkaista somessa ja ketkä voivat olla kavereitasi tai seuraajiasi.
  • levittää tai uhkaa levittää intiimejä kuvia tai videoita sinusta.
  • seuraa sijaintiasi ilman lupaasi laitteesi paikannustietojen tai muun seurantalaitteen avulla.
  • vakoilee toimintaasi asentamalla älypuhelimeesi, tietokoneeseesi tai muuhun laitteeseesi vakoiluohjelman.

(Lähde: Rikosuhripäivystys)

Zonta kerää varoja väkivallan ehkäisyyn

Zonta International toimii vapaaehtoisvoimin 63 maassa. Se edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ehkäisee tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Zonta julkaisee kannanottoja naisten ja tyttöjen elämään vaikuttavista ongelmista, kuten ihmiskaupasta, ilmastonmuutoksesta ja muista aiheista kaikilla elämän osa-alueilla.

Pääasiallinen toimintatapa on kerätä rahaa, jotka jataan eri kohteisiin kansainväliseen, kansalliseen ja paikalliseen toimintaan. Sipoon Zonta on esimerkiksi kohdentanut rahaa kansainvälisesti lapsiavioliittojen estämiseen.

 OP Uusimaa järjesti 9.9.–6.10.24 Yhteisiä unelmia -tukien haun, jonka kautta Uudenmaalla toimivilla seuroilla ja yhdistyksillä oli mahdollista hakea tukea paikallisiin, konkreettisiin hankkeisiin. Hakemuksia tuli yhteensä 401. Tukea myönnetään tällä kertaa 52 yhdistykselle, joista Zonta-kerho on yksi. Seuraavan kerran yhteistyötuet ovat haettavissa syksyllä 2025. Viestimme haun käynnistymisestä OP Uusimaan some-kanavissa sekä osoitteessa op.fi/OP Uusimaa.