Nuoren Greta Thunbergin Ruotsin valtiopäivätalon edustalta aloittamat ilmastoteot saivat vuosina 2018-2019 satojatuhansia nuoria liikkeelle ympäri maailmaa. Myös St. Gallen oli saanut oman ilmastomarssinsa. Koululaisten viesti oli selvä: jos emme toimi, me (nuoret) tulemme olemaan sukupolvi, joka tulee elämään ilmaston lämpenemisen katastrofaaliset vaikutukset. Kolme celsius-astetta on liikaa.

Eikä kyse ole vain nuorista. Olemme länsimaissa ymmärtäneet varsin laajasti, että elämäntyylimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kuten myös muihin ekologisiin muutoksiin. Tuotamme merkittävän osan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä henkilökohtaisilla kulutusvalinnoillamme. Ihmiset kokevat tästä vastuuta. Ilmastonmuutos on kaikkien huulilla, enkä tarkoita tällä vain toistensa ohi huutavia ilmastoalarmisteja ja ilmastodenialisteja. Tarkoitan tavallisia ihmisiä, asiakkaita, työntekijöitä, joiden ekologinen herääminen on yksi merkittävimmistä vakuutusalaan vaikuttavista trendeistä.

Kansanliikkeillä ja asiakkailla on digitalisoituneessa maailmassamme valtavasti valtaa. Muuttuneiden preferenssiensä ajamat ihmiset eivät myöskään pelkää käyttää valtaansa. Tästä esimerkkinä on #StopAdani -liike, joka kampanjoi vakuutusjätti Lloyds of Londonia vastaan tarkoituksena estää Australian Adanin hiilikaivoshankkeen vakuuttaminen. Lloydsin johtopäätös oli selvä; se päätti lopettaa hiilivoimaloihin, hiilikaivoksiin, öljyhiekkaan ja arktisen alueen öljyn tuotantoon sijoittamisen, ja suosittelee jäsenilleen (vakuutusyhtiöt) näiden toimialojen vakuuttamisen lopettamista vuoteen 2030 mennessä. Kansanliike oli liian vahva. Riski maineen ja asiakkaiden menettämisestä kasvoi liian suureksi.

Ilmastonmuutos ei vaikuta vain asiakkaiden vaan luonnollisesti myös työntekijöiden arvomaailmaan. Palkkaus tulee aina pysymään yhtenä tärkeimmistä keinoista houkutella lahjakasta työvoimaa. Hyväkään palkka ei kuitenkaan enää yksin riitä houkuttelemaan parhaita lahjakkuuksia. Eri tutkimusten mukaan 1980-luvun alun jälkeen syntyneistä länsimaisista työnhakijoista noin puolet arvostaa työyhteisöissä erityisesti yritysten sosiaalista vaikuttavuutta. Samoissa lukemissa pyörii kriteerinä yritysten ympäristövastuullisuus. Työssä pitää olla merkityksellisyyttä ja sen tärkeänä polttonaineena on vastuullisuus.  

On selvää, että ympäristömyönteisyys on vakuutusalalla merkittävästi toimintaa muokkaava tekijä. Vakuutusala on hereillä ja tänään ilmastonmuutos löytyykin lähes kaikkien maailman merkittävimpien vakuutusyhtiöiden strategioista. Jälleenvakuuttaja Munich Re julisti juuri toteuttavansa ”decarbonation” strategiansa, jonka mukaan se ei enää sijoita hiileen, öljyyn tai maakaasuun.

Ranskalaisjätti AXA:n strategisena painopisteenä on “climate leadership position” ja italialaisen Generalin ytimessä on ”people, brand and sustainability”. Saksalainen vakuuttaja Alliaz julkaisi juuri viisi merkittävintä vakuutusalan teemaa, joiden tulisi olla kaikkien vakuutusjohtajien työpöydällä vuonna 2021. Näitä ovat mm. ”diversity, climate change and ESG factors”. Monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja vastuullisuus.  

Me Pohjola Vakuutuksessa olemme huolestuneita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ja yhteiskunnan valmiudesta vastata niihin.  Vakuuttaminen on yksi erittäin tärkeä elementti yhteiskunnan resilienssissä eli toipumiskyvyssä.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset eivät kuitenkaan ratkea yhden yrityksen tai teollisuudenalan boikotilla, vaan tuhansilla eri toimilla, joihin kaikki – valtio, kunnat, yksityinen sektori ja jokainen kansalainen – joutuvat tai pääsevät osallistumaan. Yksityiskohtaisten hintalappujen selvittäminen teoille tai tekemättömyydelle tulisi tehdä. Koen, että se on erityisesti meidän tehtävämme vakuuttajana, koska me vakuutusyhtiössä pystymme tunnistamaan ja analysoimaan ilmastonmuutoksen seurauksia vahinkotilastojemme perusteella hyvinkin tarkasti.

Tämän olemme ottaneet omaksi tavoitteeksemme, samalla kun meidän tarkasteltava, miten ilmastonmuutos otetaan laajemmin huomioon myös omassa toiminnassamme nyt ja tulevina vuosina.

Kolmen, ilmastonmuutosta ja vakuuttamista käsittelevän, kirjoitukseni lopuksi ympyrä sulkeutuu. Ilmastonmuutos on kaltaiseni vakuutusjohtajan pöydällä ensimmäisen kirjoituksen tapaan vakuutuskelpoisuuden näkökulmasta sekä toisen kirjoituksen mukaisesti sijoitustoiminnan näkökulmasta. Suurin paine tulee kuitenkin itse ilmiöstä ilmastonmuutos ja tämän kirjoituksen mukaisesti asiakkaiden ja työntekijöiden muuttuneista preferensseistä. Ihmiset äänestävät kulutus- ja uravalinnoillaan. Tämä on jokaisen vakuutusjohtajan syytä tiedostaa.

Ajan myötä ilmastovastuullisuus ei enää ole erottautumistekijä vakuutusalalla, eikä millään muullakaan alalla. Siitä tulee hygieniatekijä ja uusi standardi asiakkaiden ja työntekijöidenkin valintakriteereissä niin Pariisissa, Barcelonassa, Turussa kuin uinuvassa mutta kauniissa St. Gallenin kaupungissakin.