”Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?”, kysyi yhdysvaltalainen matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenz lähes 40 vuotta sitten. Tämä sittemmin perhosefektinä tunnettu ilmiö nousi vertauskuvaksi sille, että pienikin muutos maailmassa voi saada aikaa merkittäviä vaikutuksia. Yksittäisellä tapahtumalla voi olla itse asiassa pitkäaikaiset seuraukset ja ne voivat muuttaa maailman suuntaa merkittävästi.

Teksti Pekka Puustinen, Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja, ja tuotteista ja palveluista vastaava johtaja
Julkaistu 19.2.2021

Käsissämme on tänään yksi perhosefekti, korona. Yksittäiseltä kiinalaistorilta väitetysti lähtenyt koronavirus johti globaaliin poikkeustilaan, jossa lähes kaikki arkemme fundamentit muuttuivat. Niin sanottu akuutti korona-aika kyllä päättyy ja toivoakseni löydämme lopulta elinikäisen lääketieteellisen suojan virusta vastaan. Viruksen luonne huomioiden on myös mahdollista, että tulemme elämään koronan kanssa jatkossa kausi-influenssan tapaan. Joka tapauksessa kyseessä on myös pysyvämpi muutos​, joka koskee muiden muassa liikkumista, kiinteistömarkkinoita, lomailua, kommunikointia, väestöliikkeitä, politiikkaa ja taloutta. Monet fundamentit muuttuvat vielä jatkossakin.

Tämän ”perhosefektin” tarkasteleminen kattavasti yksittäisessä blogikirjoituksessa on ymmärrettävästi mahdotonta, mutta ilmiötä sinänsä voi havainnollistaa hyvin arkisen ja yksinkertaiselta vaikuttavan esimerkin avulla. Jo nimittäin se, että me yksittäiset työntekijät mahdollisesti työskentelemme yhä enemmän kotoa käsin aiheuttaa riskien maailmassa monia mahdollisia muutoksia, joita ei ehkä tule arjessa ajateltua.

Ensinnäkin, yritysten panostukset työkyvyttömyysriskien ennaltaehkäisyyn, työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin on sidottu hyvin vahvasti toimitiloihin ja niissä tapahtuvan toiminnan kehittämiseen. Sama koskee lakisääteistä tapaturmavakuuttamistakin. Korona-aikana on jo kiistatta osoitettu, että etätöistä johtuen ihmisten työhönsä käyttämä aika on kasvanut erityisesti asiantuntijatyössä merkittävästi, jopa epäterveessä määrin. Siispä kotona kysymykset työergonomiasta ja työntekijän hyvinvoinnista lähtien on mietittävä uudelleen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja niihin reagoiminen on merkittävästi vaikeampaa, kun ihmiset eivät kohtaa toisiaan ja esimiehen on vaikeampi havaita haasteita ajoissa. Sama koskee mielenterveysongelmia, jotka ovat jo tänään yleisin työkyvyttömyyseläköitymisen syy Suomessa.

Kotona työskentely vaatii myös sitä, että työnantajien on rakennettava uudenlaista kyberturvallisuuskulttuuria, koska omissa verkoissa työskentely tuo esiin aivan uudenlaisia kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä riskejä. Myös fyysinen turvallisuus ja turvallisuuden tunne kotityössä voi monien toimijoiden kohdalla olla pysähtymisen paikka varsinkin aloilla, joissa työntekijään voidaan kohdistaa asiakkaiden toimesta jonkin asteista painostusta.

Edellä mainituista muutoksista seuraa yrityksille ja yritysjohdolle luonnollisesti myös vastuuriskejä. Olemme jo nähneet, että vastuuvakuutuksen hinnoittelu on globaalissa markkinassa nousussa, samalla kun kysyntä kasvaa. Osin tämä ilmiö selittyy myös koronalla, sillä odotettujen konkurssien määrän lisääntymisen yleensä vaikuttaa vastuuvakuutuksiin kuvatulla tavalla.

Entäpä kiinteistöt, nuo nykyiset työpaikkamme? Jos kotona työskentely lisääntyy, tarkoittaa esimerkiksi toimistokiinteistöjen kysynnän muutokset riskejä kiinteistömarkkinan arvostuksiin. Mahdollista ovat myös uudenlaiset omaisuusriskit, kun toimitiloja muutetaan uudenlaisiin käyttötarkoituksiin, joihin niitä ei välttämättä ole alun perin suunnisteltu. Työn muutoksesta seuraisi myös se, että joudumme miettimään toimistojen työtiloja uudella tavalla. Useimmiten monitoimi- tai avokonttoreiksi nykyään suunnitellut tilat eivät ehkä parhaalla mahdollisella tavalla sovellu jatkuviin videopalavereihin.

Kirjoittaja Pekka Puustinen on Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja. Hänen vastuualueeseensa sisältyy mm. Pohjola Vakuutuksen tuotteet, palvelut, kehittäminen, jälleenvakuutus sekä digitaalinen myynti ja markkinointi. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori, pääaineena vakuutustiede. Puustinen käsittelee puheenvuoroissaan erityisesti vakuutusalaan vaikuttavia ilmiöitä.