Ensimmäiset EU:n kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n mukaiset kestävyysraportit julkaistiin kevään 2025 aikana niin kutsutun ensimmäisen aallon yhtiöiden toimesta. CSRD:n myötä kestävyysraportointi muuttui merkittävästi aiemmasta, ja raporttien laadinta onkin työllistänyt valtavasti yhtiössä kuin yhtiössä.

Rahoittajana seuraamme tarkasti yhtiöiden kestävyysraportointia, sillä erilaisilla ESG-tekijöillä voi olla vaikutusta esimerkiksi yhtiön luottoriskiin. Etenkin ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta nouseviin riskeihin ja niihin liittyvään dataan on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

OP Yrityspankissa kestävän rahoituksen asiantuntijat syventyivät kevään aikana kaikkiaan lähes 80:een suomalaisen yhtiön julkaisemaan CSRD-raporttiin. Tarkempaan tarkasteluun päätyivät tietyt pankkia kiinnostavat datapisteet, ja erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten raportit toimivat käyttäjän näkökulmasta ja miten ne vastasivat pankin tarpeisiin. Keräsimme ensimmäisen CSRD-kierroksen olennaisimmat havainnot ja opit.

Kaksoisolennaisuusanalyysi selkeyttää mikä on yhtiölle olennaista, mutta voi tiputtaa pois sidosryhmiä kiinnostavia tietoja

CSRD-raportointi perustuu kaksoisolennaisuusanalyysiin, jonka tulokset määrittävät, mitkä teemat ja datapisteet tulevat yhtiölle raportoitavaksi. Sinänsä tämä mahdollistaa raportoinnissa keskittymisen vain olennaisimpiin aiheisiin, mikä onkin järkevää. Haasteita voi kuitenkin syntyä siinä kohtaa, kun yritykset jättävät pois tietoja, jotka olisivat olennaisia sidosryhmille – kuten pankeille.

Oli mielenkiintoista havaita, että tarkastellusta 77 yhtiön joukosta kolme ei ollut tunnistanut ilmastomuutosta (E1) olennaiseksi, eikä raportoinut standardin vaatimia tietoja, eli esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä tai niihin liittyviä tavoitteita. Neljä yhtiötä jätti raportoimatta Hyvän hallintotavan (G1) standardin, sillä teema ei noussut olennaiseksi. Ilmastonmuutos, oma työvoima (S1) sekä hyvä hallintotapa olivat olleet etukäteen arvioituna standardeja, joiden raportointia odotettiin kaikilta yhtiöiltä.

Kyseessä olivat tietysti vasta ensimmäiset raportit, ja seuraavaa raportointikierrosta varten moni yhtiö tarkasteleekin olennaisuusanalyysiään uudelleen. Ennakoitavissa on varmasti jonkin verran muutoksia seuraavissa raporteissa.

Erot raportoitujen datapisteiden laskenta- sekä esitystavoissa hankaloittaa vertailua

Vaikka CSRD:n tavoitteena on tarjota standardoitua ja vertailukelpoista raportointia, havaitsimme jonkin verran poikkeamaa eri datapisteiden raportoinnissa. Esimerkiksi joissakin S-standardien alla raportoitavissa tiedoissa (kuten työtapaturmataajuus sekä sukupuolten välinen palkkaero) oli käytetty erilaisia metodologioita, tai tietoja oli raportoitu eri tasoilla, mikä hankaloitti vertailua. Pankin näkökulmasta toivoisimme vielä lisää yhdenmukaisuutta, jotta tietojen vertailtavuus vielä helpottuisi.

Vaikka raportoinnissa havaittiin joitakin poikkeamia, useita tietopisteitä oli jo nyt mahdollista tarkastella vaivattomasti ja vertailla eri yhtiöitä keskenään. Esimerkiksi päästötavoitteiden raportointi selkeässä taulukkomuodossa havaittiin vertailun kannalta hyödylliseksi.

Vain puolet yhtiöistä raportoi pankeille tärkeää tietoa sisältävän ilmastosiirtymäsuunnitelman

Pankit tarkastelevat erityisesti korkean ilmastosiirtymäriskin sektoreilla toimivien yritysten ilmastosiirtymäsuunnitelmia ja pyrkivät ymmärtämään, miten yhtiöt esimerkiksi tavoitteiden, strategian sekä investointien näkökulmasta työskentelevät kohti vähähiilisempää taloutta. Ensimmäisellä raportointikierroksella vain noin puolella tarkastelluista yhtiöistä oli julkaistuna E-1 standardin mukainen ilmastosiirtymäsuunnitelma, mikä koettiin melko vähäiseksi määräksi. Jotkut yritykset valitsivat raportoida koko siirtymäsuunnitelman E1-1:n alla, kun taas toiset viittasivat enemmän raportin eri osioihin, jolloin tiedot oli koostettava useammasta paikasta. Tämä voi hankaloittaa kokonaiskuvan muodostamista yhtiön suunnitelmasta.

Useat yhtiöt ilmoittivat edelleen työskentelevänsä suunnitelman parissa ja julkaisevansa sen vasta myöhemmin, mikä viittaa siihen, että standardin vaatimusten mukaisen siirtymäsuunnitelman laatiminen vaatii merkittäviä ponnistuksia yhtiöiltä.

Raportoinnin selkeyteen sekä visuaalisuuteen panostaminen kannattaa yhä

Standardin mukaiset raportit olivat melko pitkiä, keskimäärin 79 sivuisia, ja erityisesti tekstiä suhteessa numeeriseen dataan oli hyvin paljon. Erilaisten visuaalisten ja rakenteellisten keinojen havaittiin auttavan lukijaa löytämään tärkeimmät tiedot. Esimerkiksi:

Ensimmäinen CSRD-raportointikierros osoitti, että raporteissa löytyi melko paljon hajontaa, ja tietojen saatavuus ja vertailtavuus eivät aina olleet sillä tasolla, mitä ennalta odotettiin. Mukaan mahtui kuitenkin myös paljon erittäin korkealaatuisia ja selkeälukuisia raportteja. Nyt Omnibus-paketin myötä kestävyysraportointisääntely on jälleen myllerryksessä. OP Yrityspankin näkökulmasta on oleellista jatkaa aktiivista seurantaa ja vuoropuhelua asiakkaiden kanssa, jotta kestävyysraportoinnin kehitys tukee sekä pankin että yhtiöiden matkaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Lue myös:

EU Green Bond Standardi herättää huomiota – muuttuuko vihreiden joukkovelkakirjojen markkina?‍

Toimitusketjujen pudotuspeli korostaa pk-yritysten vastuullisuustyön tukemisen tärkeyttä‍