Corporate Sustainability Reporting Directive eli kestävyysraportointidirektiivi – tuttavallisemmin CSRD – tuo asteittain raportointivaateita yhä useammalle yhtiöille, mutta haastaa myös kokeneempia raportoijia uudenlaisilla vaatimuksilla sekä ajattelun muutoksella. Ensimmäisen aallon raportoijat eli entiset NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaan raportoineet, yli 500 henkilöä työllistävät yhtiöt valmistautuvat parhaillaan täydellä teholla ensimmäisten CSRD:n mukaisten kestävyysraporttiensa julkaisuun ensi vuonna.

OP Ryhmä on itsekin ensimmäisten raportoijien joukossa. Pankkina olemme kuitenkin myös ennen kaikkea asiakasyhtiöidemme raportoinnin hyödyntäjä. Millaisia asioita pankki tarkastelee CSRD-raporteista?

Rahoittaja hyötyy määrämuotoisesta raportoinnista

Sääntely velvoittaa pankkeja yhä enenevissä määrin huomioimaan asiakkaiden riskejä etenkin ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta. Haasteena tässä, kuten monessa muussakin ESG:hen liittyvässä asiassa, on ollut datan puute. CSRD:n voidaan nähdä tuovan tähän jossain määrin helpotusta yhtiöiden joutuessa raportoimaan suuren määrän tietoa jatkossa määrämuotoisena. Kattavampi raportointi auttaakin rahoittajia tuntemaan sekä arvioimaan vastapuoliensa riskejä paremmin.

Yksi esimerkki CSRD:n rahoittajaa kiinnostavista kokonaisuuksista on E1-1 eli ilmastostandardin alta löytyvä raportointivaatimus ilmastonmuutoksen hillintää koskevalle siirtymäsuunnitelmalle. Pankille on hyvin tärkeää, että sen asiakkaat pysyvät mukana siirtymässä kohti vähähiilistä taloutta. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden on annettava strategista painoarvoa ilmastonmuutoksen hillinnälle ja laadittava suunnitelmat sekä asetettava tavoitteet siirtymän varalle.

OP:n vastuullisuusohjelmassa onkin linjattu, että odotamme suurilta korkean ilmastosiirtymäriskin asiakkailta siirtymäsuunnitelmia vuoden 2025 loppuun mennessä. CSRD:n myötä raportoitava siirtymäsuunnitelma lisää läpinäkyvyyttä yhtiön nykyisestä asemasta sekä sen suunnitelmista.

CSRD raportointi perustuu kaksoisolennaisuusanalyysiin eli DMA:han (Double Materiality Anlaysis), jossa huomioidaan sekä yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, että ympäristön ja yhteiskunnan vaikutukset yrityksen liiketoimintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset antavat rahoittajalle merkittävää tietoa siitä, mitkä teemat nousevat olennaisiksi yhtiöllä ja varmistaa myös, että kaikki olennaisimmat asiat tulevat raportoiduiksi. DMA:ta tehdessään yhtiöt huomioivat myös sidosryhmänäkökulman eli osallistavat tärkeimpiä sidosryhmiään olennaisten teemojen arviointiin. OP on ollut mukana monen asiakasyhtiönsä kaksoisolennaisuusanalyysityössä antamassa rahoittajan näkökulmaa, ja mielellään autamme jatkossakin asiakkaitamme tässä työssä.

CSRD:n mukainen raportointi tuo selkeyttä myös kestävän rahoituksen instrumentteihin

CSRD:n mukaisen raportoinnin hyötyjä voidaan löytää myös kestävän rahoittamisen puolelta. Esimerkiksi kestävyyslinkatussa rahoituksessa rahoituksen hintaan vaikuttavien vastuullisuusmittareiden vuosittainen varmentaminen on linkattua rahoitusta ohjaavien LMA:n (Loan Market Association) periaatteiden mukaan pakollista. Vastuullisuusraportoinnin varmentaminen on ennen CSRD:tä perustunut vapaaehtoisuuteen. Monet, varsinkin suurimmat yritykset ovat silti varmentaneet keskeisiä vastuullisuustietojaan, mutta CSRD:n myötä kaikki raportoitava tieto on rajoitetun varmennuksen piirissä.

Jatkossa tämä voisi tarkoittaa sitä, että kestävyyslinkatulle rahoitukselle ei tarvita erillistä varmennusta, mikäli tiedot tulevat raportoiduksi ja varmennetuksi jo CSRD-raportin kontekstissa.

Ensimmäinen raportointikierros haastaa kokeneitakin raportoijia

OP Ryhmä on yksi ensimmäisen aallon CSRD-raportoijista. Suurelle finanssialan toimijalle, jolla on paitsi pankki- myös vakuutusliiketoimintaa, ei raportointi missään nimessä ole yksinkertaista, etenkin kun raportoitavat standardit ja niiden tietovaatimukset eivät monissa kohdin vielä täysin sovellu finanssisektorille. OP Ryhmässä on tehty paljon työtä etenkin tiedonhallinnan näkökulmasta, ja panostettu raportoitavien tietojen systemaattiseen dokumentointiin sekä prosessien kuvaamiseen.

Ensimmäinen raportointikierros onkin kaikkien yhtiöiden osalta jossain määrin harjoittelua, josta saadaan tärkeitä oppeja seuraavaa raportointikierrosta varten. On kuitenkin selvää jo nyt, että CSRD tuo selkeyttä ja kaivattuja reunaehtoja kestävyysraportointiin, ja hyödyttää jatkossa myös rahoittajia analysoimaan paremmin rahoittamiaan yhtiöitä.