Valtionlainamarkkinoilla otettiin tuore hallitusohjelma tyynesti vastaan? Miksi ohjelma herättää markkinoilla vähemmän tunteita kuin monessa muussa paikassa?

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 4.6.2019

Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen Suomen valtionlainojen korkojen liikkeet eivät poikenneet keskeisistä euromaista. Toisenlaisiakin esimerkkejä on nähty. Italiassa valtionlainojen korot ovat heiluneet voimakkaasti hallituksen politiikkalinjausten seurauksena.

Markkinoiden tyyneys johtuu pohjimmiltaan siitä, että talouspolitiikassa ei velanhoidon suhteen ole hallitusohjelman perusteella tapahtumassa radikaalia muutosta. Vaalitulokseen nähden muutokset politiikassa ovat tällä erää jopa odotettua pienempiä, ja hallitus syntyi kivuttomammin kuin monessa muussa maassa.

Valtionlainamarkkinoiden näkökulmasta hallitusohjelmassa ei ollut paljoa konkretiaa heilua suuntaan tai toiseen. Hallitusohjelma toki kasvattaa pysyviä menoja enemmän kuin tuloja, mutta ainoastaan puoli miljardia euroa. Tämä on noin 0,2 % BKT:sta.

Jää nähtäväksi saadaanko työllisyyttä lisättyä siten, että syntyvä vaje korjataan. Laajemmassa kuvassa hallitusohjelman mahdollisesti pysyvästi kasvattama vaje on kuitenkin sen verran pieni, että se ei juuri vaikuta käsitykseen siitä, miten Suomen valtio tulee velkojaan hoitamaan.

Hallitus on myös järkevästi tehnyt selvän eron pysyvien menolisäysten ja tilapäisten panostusten välillä. Panostuksia infrastruktuuriin on tarkoitus rahoittaa omistusten myynnillä, mikä ei näin lisää velkataakkaa. Lähivuosina lisäpanostukset tulevat toki näkymään vajeluvuissa, sillä omaisuuden myyntejä ei lasketa tuloiksi kansantalouden tilinpidossa.

Hallitusohjelman suuret luvut eivät näin erityisemmin hätkäytä. Myös teksti on asiallista. Tähtäimessä on tasapainoinen julkinen talous ja laskeva velkasuhde. Pitkän aikavälin kasvua vahvistavia toimia työllisyyden ja tuottavuuden lisäämiseksi on tekeillä. Merkittäviä rakenteellisia uudistuksia on soten ja sotun myötä valmisteilla.

Vaalitulos näkyy toki selvästi hallitusohjelmassa. Elinkeinoelämän kannalta kaikki ei ole myönteistä, mutta hallitusohjelmassa toki todetaan, että niin reaalisesta kuin kustannuskilpailukyvystä pidetään huolta.

Lopulta tämänkin hallitusohjelman vaikutuksen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ratkaisee toteutus. Nyt konkretia ei anna aihetta suurempaan muutokseen Suomen talouden näkymistä. Myöskään markkinoilla ei ole ollut syytä suurempaan reaktioon.

Kaiken lisäksi hallitusohjelman synty tukee tarinaa, siitä miten suomalaiset pystyvät sopimaan asioista, ja lopulta politiikka on varsin pragmaattista ja talouden reunaehdot kohtuudella huomioivaa. Ei siis syytä ajatella, että Suomi näyttäisi vaikkapa luottoluokittajien silmissä juuri erilaiselta kuin aiemmin. Tämän voi lukea tosin myös niin, että tällä erää ohjelmassa ei ole aineksia kohentaa taloutta siinä määrin, että luottoluokituksen nostosta kannattaisi haaveilla.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.