Tänä päivänä huijarit eivät enää ole amatööririkollisia, vaan hyvin järjestäytyneitä ammattilaisia ja monesti vaikeasti tunnistettavissa. Huijarit voivat lähestyä puhelimitse, sähköpostilla tai jopa kirjeellä. Huijauksia tapahtuu myös kasvotusten.

Sähköpostikalastelu

Yleisin huijaustyyppi on sähköpostikalastelu. Aiemmin sähköpostikalasteluviestit tulivat oudosta osoitteesta ja ne oli kirjoitettu huonolla suomella.

Tänä päivänä kalastelusähköpostiviestiä voi olla hyvinkin vaikea erottaa oikeasta sähköpostiviestistä. Sähköpostin sisältö voi olla kopioitu pankin tai yrityksen lähettämästä oikeasta viestistä, mutta liite tai sähköpostissa esiintyvä linkki on muutettu. Viestejä avatessaan kannattaa pysyä valppaana ja tarkistaa, että lähettäjän sähköpostiosoite on oikea ja linkki näyttäisi vievän sivustolle, johon se näyttää viittaavan.

Haittaohjelmat

Kalastelusähköpostiviestin liitteessä piilevä haittaohjelma voi tarttua tietokoneellesi, kun klikkaat linkkiä tai avaat liitetiedoston. Tietokoneesi voi myös saada haittaohjelmatartunnan, kun surffaat internetissä. Haittaohjelma yrittää hyödyntää tietokoneesi resursseja, viedä sieltä löytyviä tietoja tai huijata sinua antamaan esimerkiksi pankin avainlukuja.

Koneellesi pesiytynyt haittaohjelma saattaa hyödyntää tietokoneesi resursseja, louhia virtuaalivaluuttaa tai osallistua palvelunestohyökkäykseen, kun tietokoneesi ei ole aktiivisesti käytössä. Tällaisia haittaohjelmia on hyvin vaikea havaita, koska ne yrittävät pysyä sinulta piilossa. Ajantasainen virustorjuntaohjelma on paras keino havaita haittaohjelmia ja puolustautua niiltä. Lisäksi puolustautumisessa auttaa tietokoneen käyttöjärjestelmän, palomuurin ja sovellusten pitäminen päivitettyinä.

Tiedonkeruuhaittaohjelmat tallentavat kaikki käyttämäsi sosiaalisten medioiden, mediapalveluiden ja sähköpostitilien käyttäjänimet ja salasanat. Haittaohjelma tallentaa myös verkkopalveluissa käyttämäsi luottokorttien numerot. Haittaohjelma lähettää tiedot rikollisille, jotka myyvät tiedot mustassa pörssissä. Sosiaalisen median ja sähköpostien tilit myydään yleensä roskapostin lähettäjille.

Mediapalveluiden - kuten Netflix ja HBO – tilit myydään parilla kymmenellä sentillä jollekin epärehelliselle käyttäjälle. Luottokorttinumerot menevät rikollisille, jotka väärinkäyttävät luottokortteja ostoksien tekoon verkossa. Muista aina tarkastaa luottokorttilasku virheellisten tai väärinkäytösmaksujen varalta. Jos huomaat poikkeavaa toimintaa tililläsi, ole heti yhteydessä pankkiin.

Pankkitroijalaiset ovat haittaohjelmia, jotka yrittävät huijata sinua, kun käytät verkkopankkitunnuksiasi. Kun menet sivustolle, jossa pankkitunnuksia käytetään, tulee haittaohjelma selaimesi ja pankin väliin. Haittaohjelma ei yleensä ole näkymätön, vaan pyytää sinua odottamaan kirjautumisen jälkeen ja pyytää sinua antamaan avainlukuja jollain tekaistulla verukkeella. Mikäli havaitset poikkeavaa toimintaa kirjautuessasi verkkopankkitunnuksilla, sulje selain heti, tarkasta tietokone virustorjuntaohjelmalla ja ole yhteydessä pankkiin.

Puhelinkalastelu ja verkkohuijaukset

Rikolliset voivat myös soittaa sinulle ja tekeytyä viranomaisiksi tai pankin toimihenkilöksi. Viranomaiset tai pankki ei koskaan soita kysyäkseen luottokortin numeroa tai verkkopankin avainlukuja. Jos joku soittaa ja kysyy näitä tietoja, katkaise puhelu heti ja ole yhteydessä pankkiin.

Perinteiset Auervaarat ja sijoitushuijarit ovat myös siirtyneet nettiin. He voivat olla hyvin kärsivällisiä ja suunnitelmallisia ja käyttää jopa kuukausia huijauksen rakentamiseen ja luottamuksen saamiseen sähköpostitse, pikaviestimillä ja tekstiviestein.

He voivat myös käyttää puhelinsoittoja ja kirjeitä huijauksen tueksi. Jossain vaiheessa huijarit esittävät rahapyynnön; sijoitushuijarit selvitysmaksuihin tai tullaukseen. Auervaarat pyytävät rahaa esimerkiksi passeihin, lentolippuihin, sairaalamaksuihin tai muihin kiireellisiin ”hätätilanteisiin”. Mahdolliset todisteet kuluista ovat aidonnäköisiä väärennöksiä.

Ole varuillasi, kun tutustut uusin ihmisiin verkossa. Pyydä tapaamista väkirikkaassa julkisessa paikassa, äläkä varsinkaan luovuta heille rahaa ennen kuin olette tavanneet. Verkossa kuka tahansa saattaa esiintyä toisena ihmisenä.

Verkossa asioiminen on aivan yhtä turvallista, kuin asiointi luonnollisessa maailmassa. Täytyy vain muistaa olla valppaana. Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on se mitä luultavammin jonkinlainen huijaus.

Blogikirjoitus on osa Euroopan yhteistä kyberturvallisuuskuukautta‍, Lue lisää kyberturvallisuudesta‍ op.fi -palvelusta.

​