Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä tietoja annat itsestäsi, kun käytät netistä löytyviä ilmaispalveluja?

Teksti Michael Peltonen
Julkaistu 6.9.2017

Netin käyttö alkaa olla meidän jokaisen arkipäivää, joten toimimme melko automaattisesti siellä. Etsimme tietoa hakupalveluista, kirjoitamme sosiaaliseen mediaan, käytämme käännöspalveluita, luemme lehtiä ja katsomme videoita. Harvemmin pysähdymme miettimään mitä tietoa annamme itsestämme, kun käytämme netistä löytyviä ilmaispalveluita.

Ilmaispalvelut kuitenkin harvemmin ovat täysin ilmaisia. Rahan sijaan maksamme palveluiden käytöstä annetulla tiedolla ja/tai katsomalla palveluissa olevia mainoksia. Palvelun käyttöehdot määrittelevät oikeudet jotka annamme palveluntarjoajalle antamaamme tietoon. Monesti nämä käyttöehdot ovat pitkiä ja monimutkaisia, joten ne jäävät monelta lukematta. Näin ollen kannattaa miettiä kahdesti mitä tietoja ilmaispalveluihin antaa.

Oman turvallisuuden kannalta kannattaa välttää henkilökohtaisen tiedon antamista. Esimerkiksi pankki-, vakuutus- tai terveydenhuollon asiakirjoja, jotka sisältävät sinun henkilökohtaisia tietoja, ei kannata käännättää netin ilmaispalveluiden avulla, lukematta niiden käyttöehtoja. Jotkut näistä palveluista voivat tallentaa ja käyttää antamaasi tietoa niin, että tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Voi olla hyvinkin hankalaa saada jo annettuja tietoja pois netistä, joten ne voivat jäädä sinne ikuisesti.

Pääsääntöisesti kannattaa antaa vain niitä tietoja ilmaispalveluihin, jotka olisit valmis antamaan kenelle tahansa tuntemattomalle kadullakin. Näin sinulle ei koidu yllättävää harmia ja toimit turvallisesti netissä.

OPn Kyberturvallisuuspäällikkö, joka on koko uransa suojannut digitaalisia palveluita. Vapaa-ajalla innokas frisbeegolfin pelaaja.

Aiemmat kirjoitukset