Tekoälykehitys on kaikkien aikojen suurimpia megatrendejä. Tekoälyyn liittyvien investointien ennakoidaan nousevan lähimmän vuosikymmenen aikana suuremmiksi kuin yhdenkään aiemman teollisen vallankumouksen aikana rautateistä digitalisaatioon.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Pohjolan pääekonomisti @Reiskanen‍
Julkaistu 20.11.2026

Tekoälyn mahdollisista vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan esitetään monia skenaarioita. Vähemmän on silti pyritty vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon tekoälyyn tehdyt investoinnit, ja niiden heijastusvaikutukset ovat jo vaikuttaneet kehitykseen, tai ovat lähiaikoina vaikuttamassa.

Tekoälybuumin kääntymisestä laskuun on sen sijaan alettu olla huolissaan ennen kuin varsinaisesti kokonaistalouden tasolla olisi nähty merkittäviä vaikutuksia. Huolet ovat ymmärrettäviä rahoitusmarkkinoiden ja tekoälyyn liittyvän talouden toimeliaisuuden näkökulmasta.

Makrotalouden näkökulmasta riskejä ja mahdollisuuksia on pohdittu vähemmän.

Tekoälypanostukset lisänneet talouskasvua vaihtelevasti

Maailmantalouden näkökulmasta tekoäly ei ole toistaiseksi luonut merkittävää noususuhdannetta. Kasvu on ollut verraten vakaata. Toki ilman tekoälyn vaikutusta talouskasvu olisi voinut olla jonkun prosentin kymmenesosan hitaampaa. Yksittäisissä maissa, kuten Taiwanissa, vaikutus on tosin ollut merkittävä.

Yhdysvallat on tekoälykehityksen dynamo. Sen osalta keskuspankin asiantuntijat ovat arvioineet tekoälyinvestointien nopeuttaneen talouskasvua viimeisimmän puolentoista vuoden aikana noin 0,5 prosenttiyksikköä, BKT:n taso on siis noussut noin prosentin.

Suomessa on tähän mennessä rakennettu 40 datakeskusta ja vireillä on muutama kymmentä hanketta. Tekoäly itse (ChatGPT) arvioi, että tekoälyyn liittyvä tekeminen on nostanut BKT:ta Suomessa 0,5-1 prosenttia tähän mennessä ja voi nostaa vastaavan määrän 2035 mennessä.

Tosin tekoälyn vastaukset ovat siinä määrin oraakkelimaisia, että se ei helposti jäisi kiinni väärästä vastauksesta. Itse olemme arvioineet, että pelkästään Googlen ilmoittamat investoinnit voisivat pysyvästi nostaa BKT:ta 0,4 prosenttia. Tämän päälle tulevat rakennusaikaiset vaikutukset.

Niin Yhdysvaltain kuin Suomenkin tiedot kertovat, että tekoälyyn liittyvät investoinnit ja niiden seurannaisvaikutukset ovat nopeuttaneet talouskasvua ja nostaneet BKT:n tasoa pysyvästi. Toistaiseksi kenties vähemmän kuin vaikkapa osakemarkkinoiden kohinan perusteella voisi luulla.

Tekoälyinvestoinnit eivät ole järkyttäneet makrotalouden tasapainoa

Viime aikoina ovat lisääntyneet huolet tekoälybuumin kääntymisestä laskuun. Kokonaistalouden näkökulmasta tekoälykehitys on kuitenkin ollut enemmän sektorikohtaista kuin koko kansantaloutta koskevaa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa teknologiainvestoinnit (suhteessa BKT:hen) ovat nousseet merkittävästi. Kokonaisuutena investointiaste ei ole juuri värähtänyt, koska muun muassa asuntomarkkinainvestoinnit ovat olleet laskussa.

Kansantalouden rahoitustasapaino ei myöskään ole yksityisen sektorin osalta olennaisesti heikentynyt. Yrityssektori on yhä ylijäämäinen ja sen velkaantuneisuus on laskenut. Toisin oli 1990-luvun lopun IT-buumissa ja ennen finanssikriisiä.

Kokonaisuutena tekoälykehitys ei ole luonut samanlaista makrotaloudellista noususuhdannetta tai heikentänyt rahoitustasapainoa samoin kuin 1990-luvun tai toissa vuosikymmenen lopulla. On toki mahdollista, että näin tulee vielä käymään sikäli kuin tekoälyinvestointiaalto on vasta alussa.

Jos tekoälykehitys kohtaisi jo nyt vaikeudet, olisi todennäköistä, että talousvaikutukset rajoittuisivat sektorille itselleen sekä niille toimialoille ja maille, joihin tekoälykehitys on eniten vaikuttanut. Luonnollisesti toki myös alan yritysten arvostuksiin.

Ei toki ole mahdoton ajatus, että tekoälytaantuma heijastuisi joihinkin talouden heikkoihin lenkkeihin, ja laajemmallekin.

Itse pidän todennäköisimpänä, että tekoälyyn liittyvä megatrendi vaikutuksineen on enemmän vuosikymmenien kuin vuosien asia. Matkan varrella voi tulla kupru jos toinenkin. Edellisten vuosikymmenien suuria vaihteluita edeltänyt rahoitustasapainon heikkeneminen on kuitenkin ollut nähtävissä jo hyvissä ajoin ennen kriisejä.

Nyt sellaista ei ole vielä näkyvissä. Makrotalouden tasapainon näkökulmasta ensimmäinen kupru ei ole vielä ovella.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Pohjolan pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Pohjolan pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.