Menestyvä yritys tunnistaa ja tavoitteellistaa taloudellisen asemansa näkökulmasta olennaiset ESG-mittarit

Euroopan pankkiviranomainen ohjeisti pankkeja tunnistamaan ESG-riskit luotonannossa 1.7.2021 alkaen. Miten vastuullisuusriskejä ja toisaalta mahdollisuuksia pitäisi analysoida ja arvottaa? Kyetäänkö yhtiölle olennaiset riskit ja mahdollisuudet varmasti tunnistamaan ja mittaamaan?

Teksti Johanna Hirsjärvi, vastaava asiakkuusjohtaja OP Yrityspankin Suurasiakasyksikössä
Julkaistu 3.8.2021

Yrityksen keskeinen tuotantolaitos, alihankkija tai toimittaja sijaitsee tulva-alueella; yritys kehittää teknologiaa tai tuotteita, joita ympäristöregulaation tiukkeneminen uhkaa tulevaisuudessa; merkittävä toimittaja ryvettyy lapsityövoimaskandaalissa; tietosuojaloukkaus tuo sakkoja ja ajaa asiakkaat toisaalle.

Esimerkkejä liiketoiminnan tuloksentekokykyyn vaikuttavista vastuullisuusnäkökulmista voisi luetella lukuisia. Riskien lisäksi muun muassa ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vastuullisuusnäkökulmasta tärkeä megatrendi, ilmastonmuutoksen torjuminen, vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisella toimialalla. Fyysiset ympäristöriskit, esimerkiksi tulva- ja maanjäristysalueet, lienevät helpoimmasta päästä tunnistaa – jos data vain on saatavilla. Ilmastolain mukaisesti Euroopan on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja vuoteen 2030 mennessä päästövähennystavoitteet ovat merkittävät. Sitoumukset eivät voi olla vaikuttamatta kansalliseen lainsäädäntöönkään. Vähähiiliseen maailmaan siirtymiseen liittyvän yhtiöiden siirtymäriskin, esim. lainsäädännön muutoksien ja teknologisten murrosten aiheuttamien kustannusten, tunnistaminen ja arvottaminen vaatii jo huomattavasti enemmän kuin fyysisten riskien analysointi.

Muutoksia tapahtuu kiihtyvällä tahdilla ja ne tulevat koskemaan kaikkia

Uutta sääntelyä erilaisine raportointivaatimuksineen on vireillä paljon. Keskustelussa on muun muassa päästökauppa, direktiivit, EU taksonomia ja erilaiset raportointikehikot. Kesälomien aikana julkaistiin EU komission ilmasto- ja energialainsäädännön Fit for 55 -säädösehdotuspaketti, minkä vaikutukset ulottuisivat laajasti eri EU säädöksiin. Näiden lisäksi yritykset sitoutuvat erilaisiin vapaaehtoisiin tavoitteisiin, joista maininnanarvoisena esimerkkinä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin tähtäävä Science Based Targets initiative (SBTi), johon 31 suomalaista yritystä on jo asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet – 20 näistä viimeisimmän vuoden aikana! Muutosta ajavat myös eri sidosryhmät: esimerkiksi sijoittajilla on salkuille kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita ja he läpivalaisevat salkkunsa ilmastoriskejä yhä paremmin. Vauhti, jolla vastuullisuus on nostanut viime vuodet päätään, on nopeampi kuin olisi voinut hetki sitten aavistaa.

Vastuullisuus on yllä kuvatuista syistä tunnistettu yhä keskeisemmäksi suuryritysten hallituksen ja johdon agendalla. Vastuullisuutta ei nähdä vain kustannuseränä tai päälle liimattuna tekijänä, vaan yhtiöt hahmottavat yhä kasvavammin liiketoimintaansa liittyvät riskit ja uudet liiketoimintamahdollisuudet, ja integroivat systemaattisen tekemisen osaksi liiketoimintaa ja strategiaa.

Pitäisikö jokaisen yrityksen olla hereillä vastuullisuusasioissa? Tulevaisuudessa se on välttämätöntä eri sidosryhmien vaatimusten kasvaessa. Konkretia voi näyttäytyä pienemmälle yritykselle esimerkiksi toimittajaroolin kautta. Usein suuryritysten päästöistä suurin osa syntyy epäsuorasti hankintaketjujen kautta (ns. Scope 3 -päästöt), joita yritykset tavoitteellistavat yhä enenevimmässä määrin. Toimittajien tulee olla valmiina vastaamaan näihin päästötavoitteisiin, raportoinnista alkaen.

Raportoinnissa tarvitaan standardeja

Vastuullisuusraportit ja mittarit kaipaavat yhteismitallisuutta, tällä saralla kehityskaari tulee mitä todennäköisimmin olemaan lähivuosina huima. Standardit helpottaisivat sekä raporttien lukijaa että raporttien laatijaa. Yhä voimakkaammin nousee esiin tarve keskeisten vastuullisuusmittareiden varmennukseen. Raportointikehikkojen kehitys ja läpinäkyvyyttä lisäävät regulaatiohankkeet ovat avainasemassa mahdollistaen niin analysoinnin kuin kyvyn tukea yrityksen vastuullisuustavoitteita yhä paremmin myös rahoitusratkaisujen kautta. Ihannetilanne olisi, että tulevaisuudessa vastuullisuusraporttia voisi analysoida ja vertailla toimialojen sisällä samaan tapaan kuin yhtiöiden tilinpäätöslukuja.  

Olennaiset mittarit rahoitusratkaisujenkin pohjalla

Kestävän ja vihreän rahoituksen markkina on kasvanut kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi vastuullisten ja vihreiden viitekehysten alla liikkeeseenlasketut yritysten euromääräisten joukkolainojen pääomat olivat Bloombergin mukaan vuonna 2020 jo lähes nelinkertaiset vuoteen 2016 verrattuna. Alkuvuoden tilasto on jo ylittänyt edellisvuoden tason, joten kasvu näyttää jatkuvan kiivaana. Vaikka vihreiden joukkolainojen osuus kokonaisuudesta onkin suurin, näyttävät vastuullisuuslinkatut joukkolainat nostavan selvästi suosiotaan.

Kansainvälinen pääomamarkkinayhdistys ICMA on laatinut ja päivittänyt vastuullisuusmittareihin sidottujen viitekehysten laatimiseen käytäntöjä. Lähtökohtana mittareiden valinnassa tulisi olla olennaisuusanalyysi, jossa tunnistetaan yhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat vastuullisuusmittarit, joihin voidaan yhtiön omalla toiminnalla vaikuttaa. Tavoitteiden tulee olla kunnianhimoiset, joten arvion pohjalle tarvitaan siten aiemmin raportoitua historiaa ja tulevan polun osalta läpivalaisua. Tavoiteasetannassa esimerkiksi ilmastotavoitteiden sitominen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti voi olla toimiva lähtökohta: SBTi:n mukaiset tavoitteet ovatkin paljon käytettyjä kestävyyskriteereihin linkatussa rahoituksessa.  

Hyvin rakennetuilla, luottoriskin ytimeen yhdistetyillä vastuullisen rahoituksen ratkaisuilla tuemme osaltamme asiakastamme menestymään myös tulevaisuudessa. Panostamme OP:ssa voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Esimerkkinä siitä olen saanut syventää tietotaitoani Hanken & SSE Executive Educationin järjestämässä vastuullisen yritysrahoituksen koulutusohjelmassa. Avainasemassa asiakkaan ESG-näkökulmien ymmärtämisessä ja liiketoimintaa tukevien ratkaisujen löytämisessä on vuoropuhelu asiakkaidemme kanssa – teema, jonka ympärillä tulemme jatkossakin tapaamaan.

Johanna Hirsjärvi toimii OP Yrityspankin Suurasiakasyksikössä vastaavana asiakkuusjohtajana