Yhtenä toistuvana sivujuonteena asiaan liittyen on voinut havaita spekuloinnin siitä, milloin tilanne kääntyy ja palaa takaisin normaaliksi. Tämä keskustelu on tyypillisesti ripustettu koronapandemiaan – mökkihulluus pääsi valloilleen, kun korona iski, mutta hulluuden sinfonian loppusoinnut kuullaan rajoitusten ja rokotusten kesyttäessä pandemian harmittomammalle tasolle – ehkä jo tänä kesänä.

Minä en usko, että mökki-innostuksen juurisyy on koronassa. Kun tarkastellaan vapaa-ajan kohteiden kuukausikohtaisia kauppalukumääriä, huomataan niiden lähteneen nousuun jo vuoden 2020 helmikuussa, jolloin korona oli Suomessa vasta kauempaa kuuluva kaiku. Vaikka me suomalaiset olemmekin varautuvaista ja ennakoivaa sakkia, ei korona liene se syy, miksi hiihtohousut vaihdettiin mökkiostohousuihin jo talviloman keskellä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus antoi 11.3.2020 lausunnon, jonka mukaan korona on muuttunut pandemiaksi, eli maailmanlaajuisesti levinneeksi epidemiaksi. Tällöin tilanne iskostui kertarysäyksellä myös suomalaisten tietoisuuteen, ja seuraavan päivän aikana marketit tyhjenivät vessapaperista ja makaronista.

Tilastoista näemme maaliskuun mökkikauppamäärien olleen jo selkeästi koholla edellisvuosiin verrattuna. Jos ja kun laajamittainen havahtumisemme koronatilanteen vakavuuteen tapahtui maaliskuun toisella viikolla, ei se ole ehtinyt konkretisoitua loppuun asti kätellyiksi kaupoiksi välttämättä yhdenkään mökin kohdalla. Juurisyyn mökkikiinnostukseen oli myös maaliskuussa oltava muualla.

Vielä lisää perspektiiviä asiaan saa vapaa-ajan kohteiden lainahakemuksista. Hakemusmäärät olivat olleet koholla jo hetkeä aiemmin vuodenvaihteen tienoilla. Tämänkään taustalle korona ei liene oikea selitys.

Kokonaisuutena mökit vaihtoivat vuonna 2020 omistajaa siihen tahtiin, että kiinteistönvälittäjien avulla toteutettujen kauppojen lukumäärä oli lähes 40 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Otaksun koronan antaneen tälle oman tehoruiskeensa, mutta väitän, että lukumäärä olisi ollut koholla myös ilman pandemiaa. Vaikka korona vähensikin matkailuun ja huvitteluun suunnattua kulutusta, lienevät aika harvassa ne kotitaloudet, jotka päätyvät mökkiostoksille yhden kesän aikana kertyneiden säästöjen myötä. Hetkelliseen mökkeilyn kaipuuseen apua on löytynyt vuokramökkimarkkinasta, joka korona-aikana onkin näyttäytynyt varsin vilkkaana.

Mökkien ostoinnostuksen pohjalla on pysyvästi lisääntynyt kaipuu luonnon läheisyyteen - metsien reunoille, vesistöjen äärelle, ja peltojen keskelle. Tämä trendi oli olemassa jo ennen koronaa, jää olemaan myös koronan jälkeen, ja on looginen ilmiö kaupungistumisen aisapariksi – mitä enemmän vakituisia asuntoja kaupungeissa, sitä enemmän luonnon kaipuuta vapaa-ajalla. Lisäksi pandemiasta jäänee oma pysyvä vaikutuksensa väljempien elinolojen kohonneeseen arvostukseen, jolloin myös sen tehostevaikutus mökkimarkkinaan voi olla yllättävän pitkäaikainen.

Jos siis jotakuta mökkikärpäsen puraisemaa mietityttää se, että uskaltaako mökkikaupoille lähteä nyt, jos buumi on juuri loppumassa, niin asiaa kannattanee harkita pidemmällä tähtäimellä. Ei mökkimarkkinan tilanne pörssikurssien tavoin heilahtele, ja muutokset etenevät tyypillisesti rauhallisesti yli ajan. Koronan myötävaikutuksella viime vuodelle syntyi markkinassa piikki ylöspäin, mutta kiinteistönvälittäjien datasta nähdään kauppamäärissä tasainen kasvu aina vuodesta 2013 lähtien.

En myöskään usko siihen, että korona-aikana mökin ostaneet olisivat tehneet päätöksensä hätiköidysti. Luulen heidän osaavan nauttia mökkielämästään täysin rinnoin, ja mökkibuumin jatkoa miettiessä kannattaakin pohtia hetki myös sitä skenaariota, että entä jos uusilla mökinomistajilla onkin mökillään yllättävän mukavaa.

Lue myös:

Millaiset vapaa-ajan asunnot kiinnostavat nyt?‍