Sijoitusvuoden lähestyessä loppuaan muodostin kolme vaihtoehtoista, ei välttämättä kovin todennäköistä, skenaariota ensi vuoteen: 2022-uusinta, tekoälyn halpuutus ja Suomi lentoon.
Alla on kolme vaihtoehtoista skenaariota ensi vuodelle. Tarkemman OP Varainhoidon näkemyksen sijoitusvuodesta 2026 löydät täältä.
2022-uusinta
Yhdysvaltain talousnäkymä ensi vuodelle on hyvä. Kasvu on reipasta, kuluttaja kuluttaa ja yritykset investoivat. Keskuspankki Fed on laskenut korkoa ja valtio elvyttää taloutta veroalella.
Jos menee hyvin, niin onko riskinä, että menee liian hyvin? Tai jos menee jo hyvin, niin kannattaako silloin elvyttää vielä lisää?
2020 koronapelkojen keskellä kaikki elvyttivät kaksin käsin. Keskuspankki laski korkoja ja valtio lähetti Yhdysvalloissa shekkejä ihmisille, jotta nämä käyttäisivät rahaa.
Se ei lopulta päättynyt hyvin, kun vuonna 2022 inflaatio lähti laukalle ylikysynnän seurauksena, ja keskuspankki joutui kääntämään kelkkaansa voimakkaasti. Yhdysvalloissa ohjauskorko nostettiin nollasta reiluun viiteen prosenttiin, mikä painoi pörssit roimaan laskuun ja hidasti talouskasvua.
Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump on muistuttanut, että Yhdysvaltain inflaatio on hänen edeltäjänsä Joe Bidenin koronaelvytyksen syytä.
Ensi vuonna Yhdysvalloissa on edessä kongressin välivaalit, kun kolmasosa senaatista ja koko edustajainhuone on valinnan kohteena. Riskinä on, että Trumpilta unohtuvat Bidenin kauden opit.
Trumpin presidenttivuosien aikana on opittu, että hän haluaa Yhdysvaltoihin vahvaa talouskasvua ja mahdollisimman nopeasti. Pitkä tähtäin ei ole hänen suurin murheensa.
Ensi vuonna talouskasvu on vielä muita vuosiakin tärkeämpää välivaalien takia. ”It’s the economy stupid” näyttää edelleen pitävän vaaleissa paikkaansa. Talous ratkaisee useimmiten, kun äänestäjät päättävät kenelle antavat äänensä vaaleissa.
Trump ja republikaanit tarvitsevat välivaaleista voiton, jotta Trumpilla olisi yhtä vapaa pelikenttä toimia kuin nyt ensimmäisten vuosiensa aikana, sillä republikaanienemmistöinen kongressi on antanut Trumpin touhuta vapaasti.
Senaatti pysynee republikaanien hallussa välivaaleissakin, mutta edustajainhuoneen vaaleissa demokraatit ovat ennakkosuosikki. Trump yrittää kääntää edustajainhuoneen republikaaneille ajamalla talouskasvua kaikin keinoin.
Keskuspankkiin tulee toukokuussa Trumpin valitsema uusi pääjohtaja, jonka tehtävä on pitää korot alhaalla talouskasvun kirittämiseksi. Samaan aikaan Trump suunnittelee lähettävänsä pienituloisille (vuositulot alle 100 000 dollaria) jopa 2000 dollarin shekkejä kompensoimaan tullien aiheuttamaa hintojen nousua.
Alkuun koronlasku ja shekit olisivat hyvä uutinen taloudelle, ja kulutus pyörisi kovilla kierroksilla. Hyvä aie voi kuitenkin muuttua ongelmaksi, jos liika elvytys jo valmiiksi hyvään talouteen johtaa ylikuumenemiseen ja kuluttajahintojen nousuun, kuten kävi vuonna 2022.
Hintojen nousu iskisi kulutukseen ja talouskasvuun. Keskuspankki joutuisi nostamaan korkoja hillitäkseen inflaatiota. Tässä tilanteessa sijoittajalle jäisi käteen tyhjä arpa, sillä korkojen nousu söisi tuotot joukkolainoista ja talouskasvun hyytyminen osakkeista.
Tekoälyn halpuutus
Tekoäly tulee, ja tekoäly jyrää maailman uuteen uskoon. Markkinoilla on tähän vakaa usko ja tänä vuonna tekoäly-yhtiöiden osakkeet ovat raketoineet.
AI-maailman valloitus ei kuitenkaan ole halpaa huvia vaan teknojätit ovat investoimassa tuhansia miljardeja tekoälyn rakentamiseen ja kehittämiseen. Myös datakeskusten vaatima sähköntarve on huikea, ja vaatii megainvestointeja sähkön tuotantoon ja siirtämiseen tulevina vuosina.
Aivan viime kuukausina tekoälyhuumaan onkin alettu liittää riitasointuja, kun sijoittajat ovat kyseenalaistaneet megainvestointien kannattavuutta. Toistaiseksi tekoälyn kehittäminen on lähinnä menoerä suurelle osalle teknoyrityksiä.
Sijoittajat miettivät nyt, pystyvätkö AI-yritykset tekemään tekoälyllä niin paljon rahaa kuin on suunniteltu. Toistaiseksi tekoälyä on tarjolla ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, mutta paljon kuluttajat ja yritykset ovat valmiita maksamaan siitä tulevaisuudessa? Tuottavatko jättimäiset investoinnit itsensä takaisin?
Tekoälymaailma elää jatkuvasti ja teknologia kehittyy. Entä jos saadaan läpimurto, jolla tekoäly ottaa tuottavuusharppauksen ja sen kehittäminen ja pyörittäminen on tulevaisuudessa paljon nykyistä halvempaa ja helpompaa? Ja läpimurron tekijä ei olisikaan mikään nykyisistä tekoälyjäteistä.
Varsinkin Kiina voi sotkea pakkaa isosti. Viime tammikuussa Deepseek-yritys Kiinasta oli hyvä muistutus siitä, että Kiina on panostanut tekoälyyn voimakkaasti ja voi yllättää maailman. Deepseekin avoin tekoäly oli paljon parempi ja tehokkaampi kuin osattiin kuvitella.
Yhdysvaltalaisten jättiyritysten odotetaan olevan ylivertaisia, mutta entä jos muualta tuleekin selvästi tehokkaampi ja halvempi läpimurto, jolloin investointivaateet romahtavat ja tekoälyä onkin tarjolla paljon halvemmalla.
Tuolloin nykyisten AI-toimijoiden investoinnit olisivat ainakin osittain menneet hukkaan, ja ne joutuisivat alaskirjaamaan menojaan.
Voittaja olisi luonnollisestikin tekoälyn käyttäjä, joka saisi parempaa halvemmalla. Häviäjiä olisivat puolestaan teknojätit sekä esimerkiksi monet nyt tekoälyn takia hurjasti nousseet yhtiöt esimerkiksi sähköntuottajissa. Osakemarkkinoiden veto vaihtuisi pois suppealta porukalta markkinan laaja-alaisempaan nousuun.
Suomi lentoon
Suomen talouden alakulo on jatkunut jo pitkään. Taustalla on paljon tekijöitä. Vaikuttamassa on ainakin väestön vanheneminen, Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus, teollisuuden heikko veto, korkojen heiluminen, asuntomarkkinan viileys, työttömyys, valtion talouden alijäämät ja monet muut seikat.
Heikot uutiset ovat lamauttaneet kansan, ja ihmiset ovat keskittyneet hamstraamaan säästöjä, mikä syö kasvua entisestään.
Tämäkin vuosi jää Suomen taloudelle pettymykseksi. Vuoden yllättäjä on kuitenkin ollut Helsingin pörssi, joka on heikkojen vuosien jälkeen ollut vahvassa vedossa yli 30 prosentin tuotollaan. Ennakoiko pörssi valoisampaa taloutta?
Monet vastatuulet ovat koetelleen Suomea, mutta millä talous ja Helsingin pörssi saataisiin pysyvään nousuun? Mikä tapahtumaketju johtaisi valoisampaan tulevaisuuteen?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo pian neljä vuotta rauhanyrityksistä huolimatta. Sota on Venäjän presidentin Vladimir Putinin lempilapsi. Entä jos Putin katoaisi Venäjän johdosta vallan vaihtumisen tai vaikka terveydellisten syiden takia?
Moskovassa olisi edessä valtataistelu, joka veisi maan huomion Ukrainasta muualle. Samalla voisi paljastua maan talouden surkea tila.
Venäjän uusi johto voisi päättää keskittyä maan sisäisten asioiden hoitoon, jolloin Ukrainaan saataisiin pysyvä rauha järkevillä ehdoilla. Samalla saataisiin luotto siihen, että Venäjällä ei lähitulevaisuudessa ole suunnitelmia laajeta muihinkaan suuntiin.
Suomi, 1300 kilometrin itärajan kanssa, olisi iso voittaja tuossa tilanteessa. Suomen turvallisuustilanne paranisi, mikä houkuttelisi ulkomaisia investointeja maahan.
Ukrainan jälleenrakennukseen Suomen teollisuusyritykset voisivat olla merkittävä tuottajia esimerkiksi sahatavaralla rakennusteollisuuteen.
Suomen teollisuutta toisaalta tukisi, että Euroopan täytyy rakenteellisesti lisätä panostustaan puolustukseensa tulevaisuudessa joka tapauksessa. Parhaimmillaan jopa Venäjän suuntaan voitaisiin avata vähitellen kaupankäyntiä uudelleen.
Samalla suomalaisten kuluttajien tunnelmat elpyisivät selvästi. Työllisyystilanteen paraneminen ja epävarmuuden väheneminen nostaisivat mielialoja ja tileille kertyneitä säästöjä lähdettäisiin purkamaan.
Tulevaisuudenuskon myötä jopa perheen hankintasuunnitelmat elpyisivät ja väestön supistuminen jäisi historian kirjoihin.
Suomen talous kiihdyttäisi reippaaseen kasvuun ja Helsingin pörssi rokkaisi. Niin vientiin nojaavat teollisuusyhtiöt kuin kotimarkkinatoimijat näkisivät myynnin ja tuloksensa kasvavan. Pörssin tämän vuoden 30 prosentin nousu olisi silloin vain alkusoittoa tulevien vuosien raketoinnille.
Hyvää tulevaa sijoitusvuotta 2026!
Vastuunrajoitus
OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Pohjolaan kuuluva sijoituspalveluyritys. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota ja markkinointimateriaalia, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä, johon ei sovelleta kieltoja, jotka koskevat sijoitustutkimuksen levittämistä edeltävää kaupankäyntiä. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Esitys perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksen perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.
Kirjoittaja Lippo Suominen on OP Pohjolan päästrategi. Lippo on toiminut sijoitusmarkkinoilla salkunhoitajana ja päästrategina eri vakuutusyhtiöissä ja pankeissa vuodesta 1998.
Lisää aiheesta
Aiemmat kirjoitukset
- Joulukuun sijoitusnäkemys 2025: Sijoittajan avainteemat 2026
- Marraskuun sijoitusnäkemys 2025: Millaisia tuottoja luvassa ensi vuonna?
- Lokakuun 2025 sijoitusnäkemys: Kasvu, kasvu, kasvu
- Syyskuun 2025 sijoitusnäkemys: Sijoittajan syksyn sävelet soivat duurissa
- Elokuun 2025 sijoitusnäkemys: Nousu ei helpolla hyydy
