Asuntomarkkinoiden alavire on jatkunut tämän vuoden aikana, ja nopein heikentyminen etenkin kauppamäärien osalta lienee jo takana. Markkinan heikosta vedosta huolimatta merkittävää romahdusta asuntojen hintoihin ei ole näköpiirissä. Asuntomarkkinaa tukee yhä hyvä työllisyys. Toimitila- ja infrarakentaminen ovat toistaiseksi selvinneet haastavassa rakennusmarkkinassa suhteessa paremmin. Markkinaa on kuvannut kova kustannusinflaatio, joka alkaa kuitenkin jo taittua volyymien laskun ja toimitusketjujen paremman toiminnan ansiosta.

Vaikka viimeiset rakennusmarkkinan muutokset ovat olleet vakiotavaraa iltapäivälehtien otsikoissa, on rakennusmarkkinassa tapahtumassa tätäkin suurempi muutos, joka tulee muuttamaan rakentamista sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä ja kuluttavat noin 40 prosenttia käyttämästämme energiasta.

ESG-tekijät (environmental, social ja governance) ovatkin nousseet osaksi vaikuttamaan mm. rakentamisen rahoitukseen, rakentamisen materiaalien ja talotekniikan valintaan, taloyhtiön energiamuotoihin ja -tehokkuuteen ja kohteiden myyntiin ja markkinointiin. Voidaan sanoa, että vastuullisuus on keskeinen osa koko toimitusketjua, kun tulevaisuudessa niin materiaalien toimittajat kuin alihankkijatkin joutuvat raportoimaan vastuullisuudestaan tilaajalleen.

Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen puolen ESG-tekijät, kuten työturvallisuus, tapaturmien minimoiminen ja työntekijöiden hyvinvointi, sisältävät elementtejä, jotka ovat olleet jo pitkään osana rakennusliikkeiden ydintoimintaa. Hyvän hallintotavan saralla rakennussektori on jo pitkään toiminut harmaan talouden ja korruption torjumiseksi, ja eettiset toimintatavat ovat vastuullisen toiminnan ytimessä. Ympäristötekijöiden puolella alan yritykset joutuvat ottamaan kantaa omien päästövähennyksiensä tasoon sekä muihin ympäristötavoitteisiin. EU-taksonomian rakentamisen kriteerit tulevat edelleen tarkentamaan minkälaisilla ehdoilla saa rakentaa, ja tältä osin maali liikkuu ja odotettavissa on yhä tiukempia kriteerejä rakentamiseen tulevaisuudessa.

ESG:stä tulevaisuuden liiketoiminnan kilpailuvaltti

Paine ESG:n integroimiseksi osaksi liiketoimintaa tulee mm. regulaatiosta, pankeilta, sijoittajilta ja yhä enemmän asiakkailta. Valtaosa rakennusten elinkaaripäästöistä syntyy energian käytöstä, mikä Suomen oloissa tarkoittaa pitkälti lämmittämistä. Sekä asuntojen ostajat että kiinteistösijoittajat ovat kiinnostuneita kohteiden energiankulutuksesta ja tämän mahdollisesta vaikutuksesta kohteen arvonkehitykseen tulevaa myyntitilannetta silmällä pitäen. Tämän johdosta kiinteistöiltä odotetaan kestäviä ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka huomioivat kiinteistön elinkaaren kokonaisuudessaan.

Rakentajan ja rakennuttajan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa kohde siten, että hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Näin ESG:stä on muodostunut osa rakennusyritysten strategiaa, ja jatkossa ESG nousee kysynnän kautta merkittäväksi kilpailuvaltiksi.

Kestävä rahoitus kirittää vastuullisuustavoitteiden saavuttamista myös rakennusalalla

Myös pankit kiinnittävät huomiota asiakasyhtiöidensä vastuullisuuteen. Pankit analysoivat rahoittamiensa kohteiden ja yhtiöiden vastuullisuutta, ja ESG-tekijöillä on kasvavassa määrin vaikutusta rahoituksen hinnoitteluun ja saatavuuteen. Pankkien omat vastuullisuustavoitteet saavutetaan ainoastaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kestävän rahoituksen ratkaisut ovat pankkien keskeinen ohjauskeino esimerkiksi entistä ympäristöystävällisemmän rakentamisen mahdollistamisessa.

Rakentamisen toimialalla kestävän rahoituksen ratkaisut ovat tyypillisesti joko kestävää kohderahoitusta, jolloin varojen käyttö rajataan ainoastaan tiettyyn kohteeseen, jonka on täytettävä pankin vihreän rahoituksen kriteerit, tai vaihtoehtoisesti rakennusyhtiön omiin vastuullisuustavoitteisiin linkattua rahoitusta. Rakennusyhtiöiden omiin vastuullisuustavoitteisiin linkatuissa rahoitusratkaisuissa varoja saa käyttää yhtiön yleisiin tarkoituksiin. Tällöin rakennusyhtiön omien vastuullisuustavoitteiden on oltava perusteltuja, tavoitetasoiltaan kunnianhimoisia ja esimerkiksi ilmastotieteeseen perustuvia. Tavoitteissa suoriutumista seurataan vuosittain.

OP on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja siihen, että luotto- ja sijoitusportfoliomme on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Olemme toimineet jo pitkään edelläkävijänä vastuullisuudessa ja tuoneet tänä vuonna markkinoille mm. vihreän taloyhtiölainan‍, joka sopii sekä uudiskohteisiin että taloyhtiöiden remonttien rahoittamiseen. Lainan ehtona on mm. hankkeen energiatehokkuus. Vihreä laina on osa OP Ryhmän vastuullisuusohjelmaa‍, jossa keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaillemme kestäviä rahoitus- ja sijoitustuotteita. Kehitystyötä tehdään aktiivisesti, ja tuotelanseerauksia on odotettavissa kiihtyvään tahtiin.

Lue lisää OP Yrityspankin kestävistä rahoitusratkaisuista täällä‍. 

Kirjoittajat Marko Aho ja Henrik Solin työskentelevät Asiakkuusjohtajina OP Yrityspankissa.