Lokakuinen aamupäivä Tampereen Kolunkylässä on viileä ja aurinkoinen. Näsijärveen kuuluvan Tervalahden rantakaislikosta nousee lentoon joutsenpari.

Ville Kauppila katsahtaa maisemaa hymyillen. Hän rakentaa perheineen Tervalahden rannalle vapaa-ajan asuntoa. Hänen puolisonsa Saaran lapsuudenkoti sijaitsee lähettyvillä.

Koska Saaran omistama mökkitontti sijaitsi erinomaisella paikalla, oli luontevaa rakentaa sille perheen kesäasunto. Naapureina on useita Saaran lähisukulaisia. Ville on kotoisin Tampereen lähikunnasta Vesilahdesta, joten hänelläkin on vahvat siteet Pirkanmaalle. 

Halusimme jännittävän, kestävästi suunnitellun ja rakennetun villan, joka kunnioittaa suomalaista puurakentamisen perinnettä.

Pariskunta on rakentajina ensikertalaisia.

– Isämme ovat rakentaneet mökkejä itse sahatusta puusta, ja ehkä siksi emme epäröineet ryhtyä rakentajiksi, Ville Kauppila sanoo.

Villa Kauppilan rakentaminen alkoi keväällä 2021. Tarkka valmistumisaikataulu on vielä auki, sillä suurta kiirettä projektin kanssa ei ole.

Huippuarkkitehdit tulivat pienen ihmisen tasolle

Tavoitteena oli alusta asti rakentaa arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen huvila.

– Halusimme jännittävän, kestävästi suunnitellun ja rakennetun villan, joka kunnioittaa suomalaista puurakentamisen perinnettä.

Suunnittelijaksi perhe pyysi ALA-arkkitehtejä. Palkittu toimisto on suunnitellut useita julkisia rakennuksia, kuten Helsingin Oodi-kirjaston sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden laajennusosan.

– Suuria kohteita suunnitellut toimisto tuli luontevasti pienen ihmisen tasolle.

Rakenteilla oleva talon sisätila, josta näkyy ikkunaseinän läpi järvelle.
Lasit tuovat Tervalahden maiseman komeasti esille. Rannan tuntumaan tehdään myös sauna, johon on suunniteltu viherkatto.

Perhe kertoi mieltymyksistään, mutta arkkitehtien luovuus sai lentää vapaana. Kauppilalle on tärkeää, että rakennuksessa näkyvät ansioituneen arkkitehtitoimiston henki ja kädenjälki.

Suunnittelijat esittelivät kaksi vaihtoehtoa, joista toinen valittiin, ja sen rakentaminen on nyt hyvässä vauhdissa.

– Toinen oli arkkitehtuuriltaan niin kiinnostava, että haaveilen voivani rakentaa senkin joskus, Kauppila sanoo ja naurahtaa.

Piilosilla kallion suojassa

Huvila on sijoitettu rinteeseen, kallion kainaloon. Yläpihalta katsottuna siitä erottuu tällä hetkellä vain tumma, aaltoileva katto, joka ulottuu talon takapuolella maahan asti. Katon päälle nakutetaan kivilaattoja, ja lopulta huvila sulautuu maisemaan.

Kun laskeutuu talon julkisivun puolelle, vaikuttuu huvilan lasiseinistä: on kuin lasikuutio olisi työnnetty puurakenteen sisään. Arkkitehtonisissa ratkaisuissa on monta poikkeuksellista piirrettä. Katto jatkuu pitkälle terassin päälle ja tuntuu leijuvan ikään kuin tahdonvoimalla.

Keskellä terassia ei ole painavia, kattoa kannattelevia pilareita. Sen sijaan ne nousevat rakennuksen nurkilla, tyystin erillään lasiseinistä. 

Kuvassa näkyy tulisija, jonka reunan takana mies nojaa seinään.

Huvilan lasiseinät tuovat sisään valtavasti valoa ja luonnon värejä. Ville Kauppila ihailee syysmaisemaa.

– Pitkän katon painoa kannattelevat myös huiman monimutkaiset, katon sisälle asennetut puurakenteet. Lasiseinät taas eivät kannattele taloa lainkaan, kuten tavallisesti.

Talossa ei ole lainkaan perinteisiä kantavia ulkoseiniä eikä väliseiniä. Erillisten puupilarien lisäksi huvilan molemmissa päädyissä on suuri, puinen kuutio tai noppa, joka kannattelee rakenteita. Toiseen noppaan tulee vessa ja vaatehuone, toiseen kylpyhuone.

Perheeseen kuuluu 6- ja 2-vuotiaat tyttäret. Heidän soppensa on talon toisessa päädyssä, vanhempien toisessa. Lastenhuoneen voi jakaa kahtia liukuovella. Kattoon on tehty koko talon mitalta ura, johon ripustetaan verho, ja sen avulla lasiseinät voidaan tarvittaessa peittää. 

Tekeillä perheen tuleva suosikkipaikka

Ikkunat vyöryttävät valon ja maiseman sisään. Terassille antava ikkuna on myös liukuovi. Ovet tilattiin Sveitsistä. Kun laseja nostettiin paikoilleen nosturin avulla, Kauppilaa jännitti, sen verran millintarkkaa työtä asennus oli.

– Nämä ovat hyvin todennäköisesti teknisesti vaikeimmat lasitukset suomalaisessa kesähuvilassa koskaan. 

Keskelle huvilaa tehdään amfiteatterin mallinen, porrastettu oleskelusyvennys, joka on alemmalla tasolla kuin talon lattia. 

Avokeittiössä hyödynnetään liukuovea. Saareke on tehty kahdesta osasta, joista toinen on talon sisällä ja toinen samassa kohdassa terassilla.

Liukuovi sujahtaa saarekkeiden välistä, ja kun se avataan, keittiö jatkuu ulkoilmaan. Tämäkin seikka toistaa arkkitehtien lähtökohtaa: sisä- ja ulkotilojen yhteys on mahdollisimman saumatonta.

Mies katselee ulos rakenteilla olevan huvilan ikkunasta.
Huvila on kuin suuri lasikuutio, joka on työnnetty puisen rakenteen sisään. Lasiseinät eivät kannattele painavaa kattoa, vaan sen tekevät erilliset jykevät puupilarit terassin kulmissa.

Keskelle huvilaa tehdään amfiteatterin mallinen, porrastettu oleskelusyvennys, joka on alemmalla tasolla kuin talon lattia. Kauppilan mukaan kyseessä on harvinainen ratkaisu vapaa-ajan asunnoissa.

Eero Saarinen suunnitteli vastaavan amfiteatterin 1960-luvulla JFK:n lentoaseman terminaaliin. Ehkä ratkaisu on arkkitehtien silmänisku Kauppilalle, joka on ammatiltaan liikennelentäjä.

Puuseppä rakentaa syvennykseen sohvan ja loikoilutuolin. Kauppila uskoo, että amfiteatterista tulee perheen suosikkipaikka, josta voi ihailla järvimaisemaa. 

Sopivat kumppanit siivittävät rakentamista

Kauppilaan on tehnyt vaikutuksen arkkitehtien suunnittelun kokonaisvaltaisuus: mikään yksityiskohta ei ole päähänpisto, vaan tarkkaan punnittu ratkaisu. Lopputulos on Kauppilan silmään tyylikäs ja sopusoinnussa ympäristön kanssa.

– Olemme ymmärtäneet, että kannattaa luottaa ammattilaisten näkemykseen ja taitoihin.

Kauppilan mielestä rakentajan on tärkeää löytää projektiin luotettavat kumppanit. Hän kehuu muun muassa lähistöllä asuvaa rakennusmestaria, joka on rakentanut muitakin kunnianhimoisia kohteita.

– Kaikki asiantuntijamme ovat toteuttamassa huvilaa kanssamme ennakkoluulottomasti.

Hymyilevä lähikuva huvilan omistajasta Ville Kauppilasta.
Villa Kauppila on Ville Kauppilan perheelle suuri ponnistus, joka saa valmistua ajan kanssa.

Kauppila on projektin myötä innostunut itsekin arkkitehtuurista.

– Toivoisin, että huvilamme ja Grand Designs Suomi -ohjelma kannustaisivat talonrakentajia tekemään rohkeita ratkaisuja, jos se vain on taloudellisesti mahdollista.

Näin suuressa hankkeessa on hyötyä siitä, että pankki tuntee seudun, jonne rakennamme.

Yhteistyö on onnistunut myös rakentamista rahoittavan pankin kanssa. Se on Kauppilan mukaan tämän kokoluokan hankkeessa elintärkeää.

Perheelle on ollut luontevaa asioida tutussa Etelä-Pirkanmaan Osuuspankissa Valkeakoskella lähellä entistä kotiseutua. Side osuuspankkiin on periytynyt parin vanhemmilta.

– Osuuspankin vahvuus on paikallisuus. Näin suuressa hankkeessa on hyötyä siitä, että pankki tuntee seudun, jonne rakennamme. Olemme saaneet sieltä hyviä neuvoja.

Kuvassa näkyy huvilan poikkeuksellinen katto, joka laskeutuu takaa miltei maahan asti.

Veistoksellinen katto päällystetään kivilaatoilla. Katon puhkaiseva suuri pääovi on tehty kokonaan lasista kuten seinätkin.

Villa Kauppilan rakentumista voi seurata Grand Designs Suomi -ohjelmassa.

Tässä juttusarjassa tutustutaan MTV:n Grand Designs Suomi -ohjelmassa syksyllä 2023 nähtäviin taloihin ja tarinoihin niiden takana. Kiinteistönvälityksen asiantuntija OP Koti on Grand Designs Suomen pääyhteistyökumppani. Grand Designs Suomi keskiviikkoisin klo 20 MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.

Etsitkö unelmiesi asuntoa? OP Kodin myynnissä olevat asunnot löydät täältä