Taiteilijapariskunnan koti näyttää, että arkkitehtuuri voi olla hauskaa

Taiteilija Jan-Erik Andersson ja hänen puolisonsa, graafikko Marjo Malin, istuvat aamukahvilla pienen mutterinmuotoisen talonsa terassilla. He ovat nyt asuneet reilut kolme kuukautta uudessa kompaktissa kodissaan.

− Yhtenä ideanamme oli tutkia, kuinka pienessä talossa kaksi ihmistä voi asua tappamatta toisiaan. Vielä ollaan hengissä, Andersson kertoo.

Kuusi-o-talon lähtökohtana on kuusikulmio, heksagoni, eli muoto, jota esiintyy luonnossakin esimerkiksi hunajakennoissa tai vaikkapa Irlannin koillisrannikolla Giant’s Causewayn basalttipylväissä.

− Kun suunnittelimme taloa yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa, asettelimme Marjon kanssa tontille esimerkiksi keittiön pöydän, television ja paljon mittakeppejä. Selvitimme hyvin konkreettisesti, minkä verran kalusteet ja kodinkoneet vaatisivat ympärilleen tilaa niin, että sitä ei olisi yhtään liikaa.

Talon alakerrassa on tupakeittiö ja wc sekä yläkerrassa kaksi työhuonetta, makuuhuone ja toinen wc. Andersson arvioi, että talossa on yhteensä tilaa noin 70 neliötä.

− Kuusikulmioista on vaikeaa mitata neliöitä. Täytyy tarkistaa tietokoneelta, Andersson naurahtaa.

Heksagoni kohtaa heksakonin

Vaikka Kuusi-o on pieni kooltaan, se on täynnä taidetta. Tai, tarkemmin sanottuna: talo on kokonaistaideteos, jossa taidetta ja taloa ei voi erotella toisistaan.

Rakennuksen julkisivua rytmittävät suomalaisilta kuvanveistäjiltä tilatut veistokset. Sieltä löytyvät muun muassa Kimmo Schroderuksen käärmehahmo, Heini Ahon purkkapallot ja Jenni Tieahon oksista rakentama hevosen pää – ei heksagoni vaan kenties heksakoni.

Sisällä alakerrassa huomio kiinnittyy tulisymboliikkaan: lieden taustalla on Malinin suunnittelema liekki-figuuri ja vaalealle hirsiseinälle antavat kontrastia hiilenmusta kamiina ja ilmastointiputki.

− Annoin tekoälylle tehtäväksi suunnitella ilmastointiputkeen kuviot, joiden lähtökohtana on home, ei mikään ’home, sweet home’, vaan sienieliö. Lopputulos on kökkö, mutta omalla tavallaan hauska, Malin kertoo.

Alakerran katseenvangitsijoita on myös Anderssonin suunnittelema suuri Filosofin pöytä, jonka kuvissa Akseli Gallen-Kallelalta tutut Tuonelan virran joutsenet uivat yhdessä kaukaisten galaksien sekä Nooan arkin rantautumispaikkana tunnetun Ararat-vuoren kanssa. Pöydän ylle on maalattu taivas, 1700-luvun illuusiotaiteilijoiden tapaan.

Taloon antavat avaruutta isot ikkunat. Niiden ympärillä olevat, paksut tummat vuorilaudat luovat vaikutelman, että luontoa katsotaan kuin maalausta.

Kuusi-o on monistettavissa 

Nykyisen kodin ikkunoista näkyy pariskunnan edellinen koti, samalla tontilla sijaitseva Lehtitalo. Senkin he suunnittelivat yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa. Kumpikin rakennus ammentaa luonnosta, mutta ne ovat keskenään hyvin erilaisia.

− Lehtitalosta ei oikein suoraa linjaa löydy. Kuusi-o oli kuusikulmion suorien linjojen ansiosta helpompi ja edullisempi toteuttaa. Kuusi-o on monistettava. Se voi toimia prototyyppinä pienelle talolle täynnä taidetta, Andersson miettii.

Pariskunta muutti Lehtitalosta, kun sitä ryhdyttiin sopimuksen mukaan käyttämään taiteilijaresidenssinä.

Anderssonin mukaan Lehtitalon rakentaminen oli aikoinaan iso urakka, esimerkiksi lupien saaminen oli hankalaa. Vaikka Kuusi-o-talokin teetti paljon työtä, talon poikkeuslupa tuli nopeasti. 

− Lehtitalo taisi avata tietä. Nyt rakennusluvassa nimenomaan edellytettiin, että talo olisi riittävän taiteellinen, Andersson naurahtaa.

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen

Kuusi-o-talossa on panostettu energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. 

− Talossa on jykevät, 40 sentin paksuiset seinät. Kaksoishirsirakenteessa kahden seitsemänsenttisen hirren välissä on puumassalla täytetty tyhjä tila, joka tekee siitä erittäin lämpimän, Andersson kertoo.

Rakenne vähentää oleellisesti lämmitystarvetta, mutta lisälämpöä tarjoavat maalämpö ja kamiina.

Aikaa kestää se, mikä on tehty hyvin.

Kuusi-o-talossa on hyödynnetty kuusi-o-materiaalien lisäksi uusiomateriaaleja; esimerkiksi vaatenaulakon ainekset ovat peräisin vanhasta purkutalosta, ja keittiössä tilaa jakaa 1970-luvun puuverho.

Luonto on huomioitu ulkonakin. Talossa on maksaruohokatto, joka tarjoaa oman kodin pieneliöille ja hyönteisille.

Maksimalistin ja minimalistin yhteistyötä

Jan-Erik Andersson ja Marjo Malin toivovat, että Kuusi-o kertoisi omalta osaltaan siitä, että arkkitehtuuri voi olla hauskaa.

− Suomessa on vannottu jo pitkään minimalismin ja pelkistämisen, esimerkiksi puhtaiden valkoisten seinäpintojen nimeen. Ihmiset ajattelevat hassusti, että ne ovat jotain, mikä kestää aikaa. Minun mielestäni aikaa kestää se, mikä on tehty hyvin, Andersson korostaa.

”Olen valmis heittäytymään leikkiin aina, kun on sen aika.”

Hän kuvailee itseään maksimalistiksi, joka hyödyntää ennakkoluulottomasti erilaisia ideoita muotoja, kuvioita ja materiaaleja, joka innostuu esimerkiksi ornamentiikasta ja jolle enemmän on enemmän.

− Minäkin sain aikoinani minimalistin taidekasvatuksen. Mutta sitten huomasin, että se ei vienyt minua henkilökohtaisesti eteenpäin. Kun avasin taiteeni elämälle ja kun sain samalla tehdä yhteistyötä mitä erilaisempien ihmisten kanssa, pääsin eroon myös omasta sulkeutuneisuudestani ja änkytyksestäni, hän kertoo.

Anderssonin ja Malinin yhteistyöhön tuo oman dynamiikkansa se, että Malin tunnustautuu minimalistiksi. Hän pyrkii toisinaan hieman karsimaan Anderssonin hurjimpia rönsyjä.

− Olen kyllä valmis heittäytymään leikkiin aina, kun on sen aika, Malin huomauttaa.

Joko seuraava taloprojekti on mietittynä?

Malin pohtii, että eiköhän yksi mies ole vienyt jo ihan riittävästi pinta-alaa. Andersson myöntää, että ideoita on jo, tietenkin.

Kuusi-o-talon rakentumista voi seurata Grand Designs Suomi‍ -ohjelmassa.

Tässä juttusarjassa tutustutaan MTV:n Grand Designs Suomi -ohjelmassa syksyllä 2023 nähtäviin taloihin ja tarinoihin niiden takana. Kiinteistönvälityksen asiantuntija OP Koti on Grand Designs Suomen pääyhteistyökumppani. Grand Designs Suomi keskiviikkoisin klo 20 MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.