Asuntosijoittaminen alkoi vahingossa, mutta jatkuu tarkoituksella
Lisää aiheesta
Kaiken todennäköisyyden mukaan minusta ei pitänyt tulla asuntosijoittaja. Olin alle kolmikymppinen ostaessani ensimmäisen asuntoni. En ajatellut asuntosijoittamista, vaan halusin sijoittaa kovalla yrityksellä säästämiäni rahoja johonkin.
Pääsyynä oli se, että halusin omistaa turvapaikan. Olin muuttamassa ulkomaille miehen perässä, ja jos se ei toimisi, olisi hyvä olla paikka, johon palata Suomessa.
Silloin apunani rahoituksen miettimisessä oli avulias pankkilainen. Tuota asuntoa välitti asuntovälittäjä, josta on sittemmin tullut luottotoimijani. Näiden asiantuntevien ihmisten avulla sain jalkani ikään kuin asuntosijoittamisen ovenrakoon. Heidän neuvonsa olivat kullan arvoisia, ja muidenkin ammattilaisten neuvot ovat auttaneet itseäni asuntosijoittamisen tiellä.
Ostaessani ensimmäistä asuntoani olin alle kolmikymppinen ja siten asuntosijoittajien vähemmistöä nuorena naisena. Niin olisin edelleen. Jos katsotaan OP asiakaskuntaa, asuntosijoittajista alle 30-vuotiaita naisia on 9 prosenttia, alle kolmikymppisiä miehiä jo 13 prosenttia. Yleisimmin miehet sijoittavat asuntoihin 30-39-vuotiaana (31%), ja naiset vähän myöhemmin, 40-49vuotiana (29%).
Trendi on onneksi ollut ylöspäin, eli asuntosijoittaminen kiinnostaa naisia entistä enemmän. Viimeisen viiden vuoden aikana naisten osuus asiakaskuntamme asuntosijoittajista on kasvanut 33,4 prosentista 36,7 prosenttiin. Olen erittäin iloinen tästä, sillä sijoittaminen kuuluu kaikille. Asuntosijoittaminen on erinomainen tapa pitkäjänteisesti kasvattaa omaa varallisuutta. Monelle, niin minullekin, ajatuksena on tulevan eläkekassan kartuttaminen.
Se, että asuntoihin sijoitetaan aiempaa nuorempana, on mielenkiintoista. Ehkä se kertoo siitä, että asuntosijoittamista ei enää koeta minään eliittiharrastuksena tai ”vanhojen juttuna”. Kun sijoittamisesta puhutan paljon enemmän, se saa yhä useamman miettimään, olisiko tämä itselle se oikea tapa sijoittaa. Kannustan kaikkia perehtymään aiheeseen itselle sopivalla tavalla – tietoa saa niin somevaikuttajilta, blogeista, kirjoista kuin perinteisestä mediastakin. Alan asiantuntijoita kannattaa käyttää apuna, kun miettii omaa riskinsietokykyään ja taloudellista kantokykyään ennen hyppäämistä eteenpäin.
Kannustan jokaista naista säästämään ja sijoittamaan – oli se tapa mikä tahansa.
Minä ja mieheni olemme nyt hankkineet useampia sijoitusasuntoja suomalaisista kasvukeskuksista, hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Ne ovat sekä tuoneet kassavirtaa että kasvattaneet arvoaan omistusaikanamme. Olen asuntosijoittajana myös tarkka siitä, että talonyhtiöstä pidetään hyvä huolta. Ammattitaitoisten korjausten tekeminen taloyhtiössä on jokaisen asuntosijoittajan varallisuudesta huolehtimista. Minulla on edelleen sama luottovälittäjä, joka hankkii asuntoihimme hyvät vuokralaiset.
On ollut tärkeä pitää kiinni omasta sijoitusstrategiasta. Kun olen siitä poikennut, on tullut lunta tupaan. Olisimme voineet saada parempaa kassavirtaa hankkimalla asuntoja jostain muualta, mutta sijoittamisessa on hyvä mieltää, mikä toimii itselle ja toimia sen mukaan. Se kannattaa muistaa, että tässäkin sijoittamisen lajissa pitää kutinsa kultainen sääntö: Mikään ei ole varmaa, ja on varauduttava myös tappioihin.
Olemmeko me naiset konservatiivisempia sijoittajia? Ehkä olemme, ja se voi jopa kannattaa. Meillä kaikilla on oma tapamme mieltää riskejä ja ottaa riskejä. Toiset stressaavat enemmän kuin toiset. Hyvinvoinnilla ei ole rahallista hintaa. Ehkä pieni varovaisuus on asuntosijoittamisessakin kohdallaan.
Nykyään on myös paljon erilaisia tapoja turvata myös sijoituslainoja. Olen itsekin turvautunut vakuutukseen kerran, kun erään vuokralaisen jäljiltä vakuutus korvasi remontin ja osan maksamatta jääneistä vuokrista. Siihen aikaan työtuloni eivät olleet kummoiset, joten vakuutuksen apu tuli todellakin tarpeeseen. Ilman sitä olisin joutunut myymään asunnon pilkkahintaan.
Minulle ja miehelleni asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa, josta nautimme ja josta pidämme. Olemme voineet tarjota asunnon monelle ihmiselle heidän elämänsä aikana – osalle uudella opiskelu- tai työpaikkakunnalla, osalle lähempänä lasten koulua, osalle tilapäisenä kotina Suomessa.
Oman kokemukseni pohjalta kannustan naisia ainakin kokeilemaan asuntosijoittamista. Siitä tosin varoitan, että asuntosijoittamiseen voi jäädä vähän koukkuun. Silloinkin, jos asuntosijoittamisen on tullut aloittaneeksi vähän vahingossa.
Lue myös:
Katja laittoi kaikki säästönsä ensimmäiseen sijoitusasuntoon – nyt hänellä on jo kahdeksan asuntoa