Emmi ja Markku jakavat perhevapaiden kulut niin, että molemmilla on varaa sijoittaa

Kun joensuulaiset Emmi Auvinen-Haakana ja Markku Haakana odottivat toista lastaan, suunnitelmissa oli jakaa perhevapaat tasapuolisemmin. Vuonna 2022 syntyneen esikoisen kanssa Emmi oli ollut kotona reilun vuoden ja Markku kaksi kuukautta.

Samana vuonna tuli voimaan perhevapaauudistus, jota he pääsivät hyödyntämään toisen, vuonna 2024, syntyneen lapsen kanssa. Parhaillaan isä viettää kotona kuopuksensa kanssa neljä kuukautta.

– Jo odotusaikana minulle oli selvää, että haluan hyödyntää ne vapaat, mitä on käytettävissä. Lapset ovat pieniä vain hetken aikaa, ja se aika on arvokasta, Markku Haakana sanoo.

Raha on aina ollut tässä parisuhteessa avoin keskustelunaihe.

Raha on aina ollut tässä parisuhteessa avoin keskustelunaihe, molemmat ovat töissäkin rahoitusalalla. Pariskunta oli myös tietoinen perhevapaiden vaikutuksesta talouteen.

– Ymmärsin, että sinä aikana jonka olen pois töistä, minulle ei kerry eläkettä ja se myös mahdollisesti syö säästöjä, Emmi Auvinen-Haakana sanoo.

Molemmille oli tärkeää, että myös lapsen kanssa kotona oleva osapuoli pystyi säästämään ja sijoittamaan vanhempainvapaalla.

Jakamalla kuluja suhteessa nettotuloihin myös kotiin jäävä pystyi jatkamaan perhevapaiden aikana säästämistä ja sijoittamista, vaikka tulot hetkellisesti tippuivat.

– Olin molempien lasten kanssa myös hetkellisesti kotihoidontuella, jolloin jouduin kajoamaan säästötiliini eikä sijoittaminen onnistunut. Silloin suhteutimme menoja entisestään, ja Markku maksoi esimerkiksi lainanlyhennykset kokonaan.

Se kumpi tienaa enemmän, maksaa enemmän

Kummallakin on omat säästöt ja sijoitukset, mutta yhteiset menot maksetaan yhdessä. Pariskunta muutti yhteen 12 vuotta sitten, ja siitä lähtien yhteiseltä tililtä on maksettu kaikki kotitalouden menot, kuten ruokakulut, bensat, vakuutukset sekä sähkö- ja vesilaskut.

Nykyään myös lasten isommat menot, kuten päivähoitomaksut, katetaan yhteiseltä tililtä. Lapsilisät käytetään pienempiin lasten hankintoihin, esimerkiksi vaatteisiin. Vuonna 2017 Haakanoista tuli omistusasujia. Siitä lähtien heillä on myös ollut yhteinen lainanhoitotili.

Yhteisille tileille siirrettävät summat he ovat suhteuttaneet tulojen mukaan. Se kumpi tienaa enemmän, siirtää prosentuaalisesti suuremman summan. Näin he toimivat jo ennen lasten tuloa. 

Emmi Auvinen-Haakana on välillä ollut opiskelijana ja tienannut huomattavasti vähemmän, mutta tienaa nyt puolisoaan enemmän. Perhevapailla he jatkoivat samaa tapaa.

Yhteisille tileille siirrettävät summat on perheessä suhteutettu tulojen mukaan.

– Esimerkiksi nyt kun vuorostani olen kotona, Emmi maksaa menoista suhteessa enemmän, Markku Haakana sanoo.

Molemmat sanovat huomanneensa, että vain harvat miettivät vanhempainvapaiden taloudellista puolta yhtä tarkkaan.

– Tapoja on erilaisia eikä meidän tapamme ole ainoa oikea. Olisi kuitenkin tärkeää, että asia olisi yhdessä sovittu, eikä vain ajauduttu tiettyyn tilanteeseen tai että toinen joutuu sopeutumaan siihen, Auvinen-Haakana sanoo.

Hän ajattelee, että taloudessa olisi hyvä olla yhteinen elintaso. Tuntuu epäreilulta, jos yhden talouden sisällä toinen joutuu perheenlisäyksen vuoksi tinkimään ja toinen pystyy elämään yhtä leveästi kuin ennenkin.

Koen taloudellisen itsenäisyyden tärkeäksi. Kaikkea voi sattua, voi tulla kuolema tai ero.

Silti molemmille on tärkeää, että suhteessa kummallakin on myös omat rahat.

– Omilla rahoillaan kumpikin tekee mitä tekee. Koen taloudellisen itsenäisyyden tärkeäksi, koska kaikkea voi elämässä sattua. Voi tulla kuolema tai ero. On surullista lukea siitä, että suhteessa, jossa ei haluta olla, ei kyetä rahan takia eroamaan.

”Tasa-arvo parisuhteessa on meille tärkeä arvo”

Markku Haakana pitää perhevapaauudistusta äärimmäisen tärkeänä.

– On huikeaa, että myös ei-synnyttänyt vanhempi pystyy viettämään lapsen kanssa aikaa. Ihmisten pitäisi ymmärtää hyödyntää se.

Vuonna 2022 vanhempainpäivärahapäivistä 88 prosenttia korvattiin äideille. Vuonna 2024, perheuudistuksen jälkeen, isille korvattavan määrän osuus oli noussut jo 21 prosenttiin.

Perhevapaauudistuksen tavoite on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Isät eivät ole aiemmin käyttäneet vapaita, koska on pelätty niiden vaikutusta perheen tulotasoon. On oletettu, että isän jääminen kotiin ei ole taloudellisesti kannattavaa tai on jopa mahdotonta.

Kelan laskurin ‍ mukaan vapaiden jakaminen vanhempien kesken on nettotuloilla laskettuna kuitenkin usein kannattava vaihtoehto.

– Emme itse ole ajatelleet tätä niin, että enemmän tienaavan ei kannata käyttää vapaita. En tiedä olisiko tilanne eri, jos tuloeromme olisivat kamalan isot, Auvinen-Haakana sanoo.

– Rahaa ehtii tienaamaan, mutta mieluummin otan nyt hetkellisen tulonmenetyksen ja nautin ajasta lapsen kanssa, Haakana lisää.

Hän näki lapsuudenperheessään perinteisen mallin siitä, että isä teki enemmän töitä ja huolehti taloudesta.

– Oma ajatusmaailmani eroaa siitä. Tasa-arvo parisuhteessa on meille tärkeä arvo ja se, että molemmat osallistumme tasapuolisesti sen verran kuin pystymme.

Auvinen-Haakana ei missään nimessä haluaisi heittäytyä toisen elätettäväksi.

– Vaikka Markku tienaisi kymmenen kertaa enemmän kuin minä, kokisin tärkeäksi osallistua talouden menoihin, toki suhteutettuna tuloihin kuten nytkin.

Sijoitus omaan ja lasten tulevaisuuteen

Kummallakin pariskunnasta on sijoituksia, joihin he laittavat joka kuukausi tietyn osan palkastaan. He suosivat indeksirahastoja‍ niiden helppouden vuoksi. Eläkettä varten Auvinen-Haakanalla on sijoitusvakuutus‍. Lisäksi molemmilla on omilla säästötileillä muutaman kuukauden palkkaa vastaava puskuri äkillisiä menoja varten.

Heillä on myös yhteinen säästötili yhteisiä isompia menoja ja unelmia kuten matkoja, remontteja tai auton vaihtoa varten.

Kummallekin lapselle on avattu sijoitustilit, jonne vanhemmat laittavat muutaman kympin kuussa.

– Kunhan he kasvavat, tarkoitus on opettaa heille vastuullista rahankäyttöä, Haakana sanoo.

Tuntui tärkeältä, että vanhempainpäivärahastakin sai laitettua rahastoon muutaman kympin.

Hän ja hänen puolisonsa ovat hieman erilaisista lähtökohdista, eikä heille sijoitettu. He kuitenkin oppivat lapsuudenperheissään työn tekemisen tärkeyden, rahan arvon sekä säästämisen merkityksen. Sijoittamisesta he kiinnostuivat aloitettuaan työt pankissa.

– Silloin opin, että sijoittamalla voi päästä kiinni korkoa korolle -ilmiöön‍ ja saada rahoilleen tuottoa, Emmi Auvinen-Haakana sanoo ja jatkaa:

– Tuntui tärkeältä, että vanhempainpäivärahastakin sai laitettua rahastoon edes muutaman kympin. Pitkässä juoksussa sillä on merkitystä.

Emmi Auvinen-Haakana toimii HR-asiantuntijana Pohjois-Karjalan Osuuspankissa ja Markku Haakana OP Ryhmässä sosiaalisen median asiakkuusasiantuntijana. 

Tämä on mainos. OP:n sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP:n sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP:n rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP:n rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjoista ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Sijoitusrahastojen avaintietoasiakirjat ja säännöt ovat saatavilla varainhoitajalta ja verkkosivulta‍. Rahastoesite sekä sijoitusrahastoja koskeva tiivistelmä sijoittajien oikeuksista ovat saatavilla verkkosivuilta‍. Edellä mainitut asiakirjat ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sijoituspalvelut tarjoaa osuuspankki. OP Sijoitusvakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehinä osuuspankit toimivat.