Anna Korhonen aloitti rahastosijoittamisen, kun lapset olivat pieniä: ”Halusin turvata arkea ja lasten tulevaisuutta”

Vanhempana olen vastuussa muustakin kuin omasta pärjäämisestäni, Anna Korhonen ajatteli.

Oli vuosi 2017, ja Korhonen oli saanut juuri toisen lapsensa. Taloudellinen epävarmuus mietitytti – kahden lapsen vanhemmuus toi vastuuta.

Korhonen päätti varautua tulevaan ja alkoi sijoittaa 50 euroa kuukaudessa matalakorkoisiin rahastoihin‍.

– Halusin turvata arkea ja lasten tulevaisuutta sekä opettaa lapsilleni säästämistä ja sijoittamista.

Lasten talouskasvatuksen lisäksi Korhosta motivoi mahdollisuus varautua yllättäviin kuluihin ja eläkepäiviin.

– Kuukausisummaa tärkeämpää oli uuden rutiinin opetteleminen.

Sijoitussalkun tuotto 6–8 prosenttia vuodessa

Pienten lasten vanhempana Korhonen halusi, että sijoittaminen olisi helppoa ja nopeaa. Aluksi hän sijoitti ETF-rahastoihin eli pörssinoteerattuihin rahastoihin‍. Sijoitetut summat alkoivat kasvaa korkoa jo muutamassa kuukaudessa.

– Siinä elämäntilanteessa paras tapa sijoittaa oli se, että tililtäni meni rahastoon automaattisesti tietty summa kuukaudessa.

Kun Korhonen palasi vanhempainvapaalta töihin ja tulot kasvoivat, hän pystyi kasvattamaan rahastoihin kuukausittain menevää summaa‍. Samalla sijoitusten tuottokin kasvoi.

Yrittäjäksi ryhtyminen lisäsi entisestään Korhosen kiinnostusta omaan taloudenhallintaan. Tällä hetkellä hän sijoittaa enimmäkseen Osuuspankin omiin rahastoihin‍ sekä osakkeisiin‍. Summa vaihtelee 150 eurosta 500 euroon kuukaudessa.

Sijoitussalkun arvo liikkuu tuhansissa euroissa, ja tuotto on ollut keskimäärin 6–8 prosenttia vuodessa. Tosin markkinoiden heilahtelut ovat vaikuttaneet kokonaisuuteen.

– Ymmärrykseni aiheesta on lisääntynyt koko ajan. Esimerkiksi kun sijoitan osakkeisiin, mietin, millaisiin yrityksiin haluan sijoittaa ja käytänkö itse heidän tuotteitaan.

Korhosen tuottoisin sijoitus on ollut asunto, jonka hän remontoi entisen puolisonsa kanssa. He saivat siitä yli 50 000 euroa voittoa.

– Onnistuimme nostamaan asunnon arvoa alueella, jolla oli paljon kasvupotentiaalia. Se kasvatti intoa jatkaa asuntosijoittamista myös tulevaisuudessa.

Elämänhallintaa sijoittamisen kautta

Korhonen oppi taloudenhallintaa jo lapsuudenkodissaan. Vanhemmat eivät sijoittaneet hänelle rahaa, mutta olivat säästäväisiä. Sijoittamisesta on aina puhuttu kotona avoimesti, ja siihen on kannustettu tutustumaan.

Omille lapsilleen Korhonen on halunnut opettaa säästäväisyyttä ja sen, ettei kaikkea saa heti. Hän ei sijoita lapsilleen, mutta säästää heitä varten rahaa säästötilille.

– Sen sijaan että olisin sijoittanut lapsilleni, olen halunnut opettaa heille näitä tärkeitä taitoja. Hekin hyötyvät sijoittamisestani. Sen ansiosta voimme esimerkiksi tehdä lomamatkoja sekä hankkia tulevaisuudessa isomman kodin ja remontoida sen mieleiseksemme.

Sijoittaminen on Korhoselle ennen kaikkea elämänhallintaa.

Välillä olen muistuttanut itseäni siitä, että pienikin summa riittää. Tärkeintä on, että tapa pysyy yllä.

– Se tuo mielenrauhaa, kun tietää, että varallisuus kehittyy. Haluan olla sijoittamisessa kärsivällinen ja muistaa pitkän aikavälin tavoitteen. Sama asenne on auttanut minua myös taloudellisesti haastavina hetkinä. Ne ovat vain väliaikaisia vaiheita.

Jos sijoittaminen kiinnostaa mutta oma rahatilanne mietityttää, Korhonen suosittelee pohtimaan kulutustottumuksiaan ja esimerkiksi sitä, onko arjessa turhia rahareikiä.

Korhonen on itse säästänyt arjen kuluissa esimerkiksi ostamalla lähes kaiken käytettynä.

– 50 euroa menee nykyisin helposti mihin vain.

Pienikin summa riittää

Anna Korhonen kiinnostui sijoittamisesta ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten, kun hän oli 21-vuotias sosiaalialan opiskelija ja odotti ensimmäistä lastaan. Silloin ensimmäiseen omaan asuntoon säästäminen kuitenkin ajoi rahastosijoittamisen‍ edelle.

– Olimme opiskelijoita, lapsi oli pieni ja rahat olivat tiukassa.

Joskus sen jälkeenkin arjen pyörittäminen on vienyt tavallista enemmän rahaa tai eteen on tullut yllättäviä kuluja. Sellaisissa tilanteissa Korhonen on pienentänyt kuukausittain säästöön menevää summaa tai pitänyt taukoa sijoittamisesta.

– Välillä olen muistuttanut itseäni siitä, että pienikin summa riittää. Tärkeintä on, että tapa pysyy yllä.

Suuria virheitä sijoitustaipaleelle ei ole osunut.

– Joskus voi tulla hetkiä, että salkun arvo laskee. Mutta tämä on pitkän aikavälin taloudenhallintaa.

Summa menee automaattisesti tililtä

Monen pienen lapsen vanhemman aika on kortilla. Sijoittaminen voi tuntua työläältä ja rahojen riittäminen saattaa mietityttää.

Korhonen ymmärtää sen hyvin. Hän on itsekin ollut tiukassa taloudellisessa tilanteessa opiskelijana ja äitinä. Silloin sijoittaminen ei ollut ensimmäisenä mielessä.

Rahastosijoittamisen aikaa vievin osuus on Korhosen mielestä kuitenkin sen aloittaminen: sijoituskohteiden löytäminen ja uuden rutiinin opettelu. Kun sen on tehnyt, summa menee automaattisesti tililtä, eikä asiaa tarvitse miettiä.

Tarkempaa sijoitussuunnitelmaa voi pohtia, kun elämäntilanne sen sallii.

– Jokainen sijoittaa omien resurssiensa mukaan. On elämänvaiheita, jolloin ajatukset voivat olla tosi paljon kiinni lapsissa, parisuhteessa tai omassa jaksamisessa. Silloin on tärkeää olla armollinen itselleen.

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahastojen avaintietoasiakirjoihin. Rahastojen keskeisimmät ominaisuudet kerrotaan rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä, jotka ovat saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa www.op.fi‍‍. ETF-tuotteiden avaintietoasiakirjat löytyvät op.fi-palvelusta. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja kuluja. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.