Evan johtaja Emilia Kullas kasvoi pienituloisessa perheessä: ”Takaraivossa on ainainen pelko”

Yhtä aikaa tarkka ja huoleton. Niin Emilia Kullas, 55, kuvailee itseään rahankäyttäjänä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtajan ei ole pitkään aikaan tarvinnut kantaa rahasta huolta.

– En silti todellakaan suhtaudu rahaan huolettomasti, vaan takaraivossa on ainainen pelko, että riittääkö tämä, Kullas sanoo.

Ei ollut puhettakaan, että olisin harrastanut mitään, mikä maksaa.

Se näkyy esimerkiksi siinä, että hän on hyvin hintatietoinen. Kullas uskoo, että tarkkuus juontaa juurensa lapsuuteen ja 1990-luvun opiskeluvuosiin.

– Varsinkin nuorena opiskelijana, kun tuloni olivat epäsäännölliset, oli sellaisia hetkiä, että rahat eivät riittäneet. Ehkä siksi ajattelen, että säästössä pitää olla aina jotain.

Lapsuuden opit kantavat yhä

Emilia Kullas kasvoi vaasalaisessa kerrostalolähiössä. Lapsuudenperhe oli pienituloinen, mutta se ei ollut siihen aikaan tavatonta.

Muutkaan lähipiirin perheet eivät reissanneet ulkomailla tai kustantaneet lapsilleen kalliita harrastuksia. Kesälomalla tehtiin telttaretkiä autolla.

– Ei ollut puhettakaan, että olisin harrastanut mitään, mikä maksaa. Ensimmäisen uuden pyöräni ostin 30-vuotiaana.

Kullaksen vanhemmat opettivat, että ilman töitä ei ole rahaa, ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä mitä haluaa. 

– Jos halusin esimerkiksi mennä katsomaan jonkin bändin keikkaa, oli itsestään selvää, että rahat siihen piti tienata itse.

Vaikka rahan kanssa ei ole enää tiukkaa, Kullaksen suhde rahaan on muuttunut lopulta melko vähän.

– Aloin opiskella keskellä syvintä lamaa ja muistan hyvin, millaiset sen vaikutukset Suomessa olivat. Sieltä minuun on jäänyt se ajatus, että työnteko on olennaista.

Ennen Evaa Kullas työskenteli pitkään toimittajana ja erikoistui talouteen.
Kiinnostus syttyi opiskeluaikana, kun hän toimi tuntityöläisenä ja kesätoimittajana sanomalehti Pohjalaisessa ja huomasi, ettei kukaan halunnut tuurata taloustoimittajaa.

– Ajattelin, että jos teen sen, mitä kukaan muu ei halua tehdä, ja teen sen hyvin, minulla on töitä. Sama ajatus on kantanut minua myöhemminkin.

Kullas on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien taloustoimituksessa, Kauppalehdessä ja Talouselämässä.

– Olin Talouselämän ensimmäinen naispuolinen päätoimittaja ja olen ensimmäinen nainen myös nykyisessä tehtävässäni. Se kaikki on lähtenyt halusta tehdä töitä. Minusta työnteko on parasta.

Irti rahahäpeästä

Vuonna 2010 Kullas julkaisi Ninni Myllyojan kanssa kirjan Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. He halusivat rohkaista naisia sijoittamaan ja puhua aiheesta käytännönläheisesti, ilman monimutkaista jargonia.

– Ajattelimme, että jos me pystymme omaksumaan nämä asiat, niin muutkin pystyvät.

Kannustamiselle oli siihen aikaan tarvetta. Kuusitoista vuotta sitten talousmedian kuvasto oli vielä miehisempää kuin nykyään.

– Sijoittajien keskusteluporukat verkossa suhtautuivat aloittelijoihin vihamielisesti. Ilmapiiri ei ollut sellainen, että olisi ollut kauhean kiva mennä kysymään, mikä on yhtiökokous tai miksi tämän firman osake laskee, jos osinko on tullut samana päivänä.

Kirjan julkaisun jälkeen Kullas ja Myllyoja saivat jonkin verran kriittistä palautetta, koska he yhdistivät äitiyden ja rahan. Kullaksesta se oli hassua. Juuri äidithän rahaa tarvitsevat, hän ajatteli ja ajattelee yhä.

Kullas ajattelee, että omien rahojen haltuunotto on ennen kaikkea elämänhallintaa.

– Äitinä täytyy pitää huolta siitä, että voi elättää itsensä ja jälkikasvunsa. Ja jos kaikki ei mene kuin Strömsössä, pitää olla varaa erota. Kun on kyky huolehtia itsestään ja rahoistaan, voi päättää omasta elämästään.

Samaan hän haluaisi naisia edelleen kannustaa. Hän ajattelee, että omien rahojen haltuunotto on ennen kaikkea elämänhallintaa. Kun raha-asiat ovat kunnossa, voi elää siten kuin haluaa.

Kullaksesta monen naisen voimakkain rahaan liittyvä tunne on häpeä siitä, ettei hallitse raha-asioita, vaikka pitäisi. Tällaiset tunteet olisi tärkeää tunnistaa.

– Vasta kun pääsee häpeästä yli, voi alkaa miettiä, miksi haluaa säästää tai sijoittaa ja millainen rahankäyttö on omien arvojen mukaista.

Harvinaisuudesta yleistaidoksi

Kullas teki ensimmäiset rahastosijoituksensa‍ 1990-luvun alussa, koska ei halunnut tuhlata kesätyötienestejään.

– Ei rahastoja suositellut pankkivirkailija tiennyt silloin yhtään, mitä hän myi, enkä minä tiennyt yhtään, mitä ostin.

Nyt maailma on sijoittamista opetteleville nuorille hyvin erilainen. Tietoa ja kokemusta on saatavilla koko ajan enemmän.

Sijoittaminen on myös yhä monimuotoisempaa ja kustannustehokkaampaa. Kynnys aloittaa on huomattavasti matalampi kuin Kullaksen nuoruudessa.

Mammonan kerääminen sen itsensä takia ei ole minulle mielekästä.

– Yhä useampi nuori sijoittaa, ja se on minusta mahtavaa. Sijoittamisen pitäisi olla samanlainen yleistaito kuin kahvinkeittimen täyttäminen tai auton tankkaaminen. Ei tarvitse muuttua ihmisenä voidakseen sijoittaa.

Hänestä olisi tärkeää, että nuoret opettelisivat sijoittamista jo opiskeluaikoina. Vaikka summat eivät olisi isoja, taito kantaa loppuelämän.

– Osakesäästötiliä pitäisi selkeästi kehittää ruotsalaisen ISK-tilin mallin mukaisesti eli tilin kautta pitäisi pystyä säästämään myös rahastoihin osakkeiden lisäksi. Lisäksi verotuksen pitäisi olla maltillisempaa ja tilille kertyneitä säästöjä pitäisi pystyä käyttämään joustavammin.

Kullaksen mukaan olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että ihmisten omaehtoista säästämistä, sijoittamista ja vaurastumista tuettaisiin.

Kaikille avoimessa OP Sijoituskoulussa‍ voi maksutta opiskella sijoittamisen perusteita. Opit käytännön sijoitustaitoja, joita voit hyödyntää heti - olitpa aloittelija tai kokenut sijoittaja. Klikkaa tästä op.fi-sivustolle OP Sijoutuskoulun pariin.‍

Rahastot tuovat turvaa

Vaikka 1990-luvun alussa tehdyt rahastosijoitukset eivät juuri tuottaneet, Kullas sijoittaa edelleen pääasiassa rahastoihin. Hän laittaa joka kuukausi‍ tietyn summan suosikkirahastoihinsa, ja lisäksi hänellä on pieni potti osakesäästötilillä‍.

– Sijoitan samasta syystä kuin moni ikäiseni nainen: turvatakseni itseäni ja läheisiäni.

Kullas ajattelee, että raha on ennen kaikkea väline, joka mahdollistaa asioita.

– Mammonan kerääminen sen itsensä takia ei ole minulle mielekästä. Perhe, ihmiset ja rakkaus ovat tietysti tärkeämpiä. Ja työn elämään tuoma mielekkyys.

Vastuunrajoitus

Tämä on mainos. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. 

Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sijoituspalvelut tarjoaa osuuspankki.