Metsä on houkutteleva sijoituskohde monesta syystä, ja se näkyy suomalaisten kiinnostuksena metsäkauppoihin, kertoo OP Metsänomistaja -rahaston‍ salkunhoitaja Tapio Tilli.

Vuonna 2020 metsätilojen kauppa kasvoi prosentilla edeltävään vuoteen verrattuna. Yli 10 hehtaarin metsätiloja myytiin viime vuonna kaikkiaan yli 2 800, ja vilkkainta kauppa oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Luvut selviävät Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kauppahintarekisteristä.

Yksityiset ostajat ostivat metsätiloista noin 64 prosenttia lukumäärästä, 45 prosenttia pinta-alasta ja 44 prosenttia kauppasummasta. Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista lähes 18 prosenttia lukumäärästä, 37 prosenttia pinta-alasta ja noin 34 prosenttia kauppasummasta. Metsäkauppoja käyvät myös muun muassa yhtiöt, kunnat, säätiöt, valtio ja yhteismetsät.

Tilli huomauttaa, että metsä on pitkäaikainen sijoitus.

– Puu kasvaa Suomessa kohtuullisen hitaasti, eli sijoitushorisontin pitäisi olla vähintään 10 vuoden päässä.

Metsä tarjoaa vakaata, ennustettavaa ja tasaista tuottoa, sillä metsä kasvaa talouskriiseistä huolimatta. Tillin mukaan yleensä puhutaan 3–5 prosentin vuosituotosta. Tuottoon vaikuttavat puuston kasvu ja puuvarannon arvonmuutos.

Metsä antaa myös inflaatiosuojaa, sillä historia on osoittanut, että kun inflaatio lähtee nousemaan, se heijastuu puun hintoihin. Metsä on myös eräällä tapaa poikkeuksellinen sijoituskohde, kuten Tilli huomauttaa.

– Taloudellisen tuoton lisäksi metsäluonto tarjoaa mielihyvää sijoittajalle.

Tapa hajauttaa sijoituksia

Vantaalla asuva Keijo Kiiskinen omistaa metsää noin 140 hehtaaria, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia hänen sijoituksistaan.

– Tämä on minulle sopiva määrä. Uusien tilojen hankintaa on tarkoitus harkita sovittujen hakkuiden jälkeen ja toisaalta haluan seurata korkoja, talouden kehitystä ja esimerkiksi inflaation vaikutuksia.

Kiiskisellä on myös vanhemmiltaan perittyä metsää, mutta suurin osa hänen hankkimistaan metsätiloista on Kouvolan seudulla sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.

Osan tiloista hän on ostanut yritykselleen Lahy Palvelut Oy:lle ja osan henkilökohtaisesti.

– Yrityksen ja yksityisomistuksen välillä metsäomistuksessa on muutamia erottavia tekijöitä, eli tietenkin pääomatulon ja yhteisöveron ero, metsävähennys sekä esimerkiksi osittain myös Kemera-tuki. Mielestäni joissain tapauksissa metsäomistus voi olla yrityksenä järkevämpää.

 Metsänomistus on Kiiskiselle tapa hajauttaa sijoituksiaan, mutta hän näkee metsissä myös laajempia mahdollisuuksia suomalaiselle yhteiskunnalle – luontonäkökohdat huomioiden.

– Pidän erittäin paljon raivaussahatöistä ja olen tehnyt niitä nyt myös jonkin verran omien tilojeni ulkopuolelle. Olen pyrkinyt hinnoittelemaan työt tilaajallekin sopivaksi ja toistaiseksi asiakaskuntaa on ollut juuri sopivan pienimuotoisesti, Kiiskinen kertoo.

Metsäsijoittajaksi helpolla tavalla

Kaikki metsään sijoittamisesta kiinnostuneet eivät sijoita metsään suoraan. Metsärahastot kasvattavat suosiotaan, ja esimerkiksi OP-Metsänomistajassa on jo yli 10 000 osuudenomistajaa.

Käytännössä rahastot toimivat niin, että merkitsemällä rahastoa pääsee osalliseksi metsäomaisuuden tuotosta. Esimerkiksi OP-Metsänomistajassa omistajille maksetaan vuotuista korontapaista käteistuottoa, joka on ollut noin 2 prosenttia.

Kun huomioidaan rahasto-osuuden arvonousu, rahaston kokonaistuotto on noussut kulujen jälkeen noin 6 prosenttiin vuodessa. Tilli kuitenkin huomauttaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.

OP-Metsänomistaja on kvartaaleittain auki sijoituksille, ja toisinaan se on ollut toisinaan jopa niin suosittu sijoituskohde, että se on jouduttu ajoittain sulkemaan uusilta sijoituksilta. Minimisijoitussummaa ei ole.

– Metsärahasto on helppo tapa sijoittaa metsään, sillä aiheeseen vihkiytymättömän voi olla hankalaa perehtyä metsäkauppoihin ja metsänhoitoon, Tilli pohtii.

Tilli oikoo julkisuudessa usein esitettyä käsitystä siitä, että metsärahastot olisivat siirtämässä suomalaismetsien omistusta ulkomaisiin käsiin. Esimerkiksi OP-Metsänomistaja on kotimainen rahasto, johon sijoittavat henkilöit ovat tavallisia osuuspankkien asiakkaita, yleensä piensijoittajia.

Rahasto kasvattaa hiilinielua

Tillin mukaan OP-Metsänomistaja-rahastoa‍ halutaan kasvattaa kannattavasti ja vastuullisesti. Sama koskee metsänhoitoa, jossa noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia.

OP-Metsänomistajassa periaatteena on kasvattaa metsien hiilinieluja, eli hakkuita tehdään puuston kasvua vähemmän. Puuston määrää lisätään myös joutomaiden metsityksellä ja kasvua kirittävällä tuhkalannoituksella.

Rahasto myös vuokraa maitaan tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja ennallistaa soita.

– Nämä vastuullisuusnäkökulmat ovat monelle sijoittajille tärkeitä rahaston tuoton lisäksi, sillä sijoituksella halutaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia.

Lue seuraavaksi:

Sijoitus meni metsään - ja hyvä niin‍

OP:n palvelut metsänomistajalle‍