Julkisesti noteeratut pörssiyhtiöt laativat ja julkaisevat neljännesvuosittain eli kvartaaleittain osavuosikatsauksen. Se välittää ajankohtaista taloudellista tietoa yhtiön tärkeille sidosryhmille, kuten omistajille eli sijoittajille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja työntekijöille.

Koska osavuosikatsauksia julkaistaan säännöllisesti neljä kertaa vuodessa, ne ovat aina vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

– Tämä auttaa sijoittajaa hahmottamaan, miten yrityksen tilanne on matkan varrella kehittynyt. Esimerkiksi dramaattinen koronakevät 2020 näyttää monissa yhtiöissä kovin erilaiselta kuin kevät 2021, OP:n sijoittamisen viestintäjohtaja Joona Heinola havainnollistaa.

Julkisilla pörssiyhtiöillä osavuosikatsauksen tekeminen perustuu arvomarkkinapaperilakiin, ja se on siksi pakollista. Sen sijaan esimerkiksi listaamattomilla yrityksillä raportointivelvollisuudet ovat löyhempiä kuin listatuilla julkisilla osakeyhtiöillä.

Osavuosikatsaukset löytyvät tavallisesti yhtiön omilta verkkosivuilta, jotta kuka tahansa pääsee niitä tutkimaan.

Osavuosikatsaus paljastaa, toteuttaako yhtiö lupauksensa

Osavuosikatsaus sisältää ajankohtaisia tietoja lukuina. Tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma kertovat sijoittajalle jo paljon. Erityyppisten yhtiöiden luvut voivat erota suuresti toisistaan riippuen siitä, onko kyseessä aggressiivista kasvua hakeva kasvuyritys vai maltillisempaan kehitykseen luottava arvoyhtiö.

Lukujen lisäksi toimitusjohtaja kommentoi osavuosikatsauksen yhteydessä sitä, kuinka tyytyväinen hän oli kuluneeseen kvartaaliin ja miltä seuraava kvartaali näyttää. Osavuosikatsausta lukiessaan sijoittajan tulisi löytää myös tietoja siitä, miten yhtiö suhteutuu kilpailijoihinsa, miltä markkinatilanne näyttää ja miten megatrendit heijastuvat yhtiön toimintaan.

– Erityistilanteissa osavuosikatsauksesta on hyvä tutkia, kuinka muutokset toteutuvat suhteessa yhtiön omiin arvioihin. Esimerkiksi fuusiossa osia vähintään kahdesta yrityksestä yhdistetään yhdeksi yritykseksi joko omistuspohjaltaan tai organisaatioltaan, mikä vaikuttaa yhtiön toimintaan, Heinola huomauttaa.

Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat arvokasta tietoa sijoittajalle ja vähentävät siten sijoittamiseen liittyviä riskejä.

Lisäksi kannattaa huomioida, miten yhtiö selviytyy yleisesti markkinoihin vaikuttavista tekijöitä, kuten talouden inflaatiosta: Onko yhtiöllä hinnoitteluvoimaa siirtää mahdollisesti kohonneet kustannukset asiakkaalle? Vai kärsiikö yhtiö nahoissaan yleisestä hintojen kohoamisesta?

– Ennen kaikkea osavuosikatsaus paljastaa, pystyykö yhtiö lunastamaan lupauksensa: toteutuvatko luvatut asiat ajallaan ja onko yhtiön johdolla ylipäätään realistinen kuva siitä, missä aikataulussa ja mitä kohti se on menossa, Heinola painottaa.

Jos lupaukset eivät syystä tai toisesta toteudu tai viiveet toistuvat, sijoittaja saattaa alkaa epäillä, onko yhtiöllä jatkossa mahdollisuutta toteuttaa lupauksiaan.

Osavuosikatsaus on arvokas tietolähde sijoittajalle

Koska etenkin osa pienistä yhtiöistä jää herkästi uutispimentoon, osavuosikatsaus voi olla ainut väylä saada tietoa siitä, miten yhtiöllä oikeasti menee ja mitkä sen tulevaisuuden näkymät ovat. Toisaalta vuosittainen yhtiökokous järjestetään suhteellisen harvoin, joten osavuosikatsaus tarjoaa säännöllisemmin tietoa sijoittajalle.

– Sijoittajan on hyvä saada aika ajoin vahvistusta sille, että yhtiön pitkän aikavälin tarina on menossa suotuiseen suuntaan. Näin sijoittaja voi ostaa yhtiön osakkeita tyytyväisenä myös jatkossa, Heinola toteaa.

Jos taas yhtiöllä menee heikommin, osavuosikatsaus paljastaa usein juurisyyt: onko kyseessä esimerkiksi kertaluontoinen häiriö, yhtiöön liittymätön poliittinen kysymys, kilpailijan etulyöntiasema vai yleisesti toimialan heikot tulevaisuuden näkymät?

Heinola huomauttaa, että osavuosikatsauksen lisäksi yhtiöillä on tiedonantovelvollisuus kertoa viipymättä, jos sen liiketoiminta on menossa erityisen vahvaan nousuun tai syvään syöksykierteeseen. Tällöin puhutaan tulosvaroituksista.

– Jos yhtiöillä ei olisi velvollisuutta jakaa tietoa ja toteuttaa osavuosikatsauksia, sijoittamiseen liittyisi nykyistä enemmän riskejä. On oikeus ja kohtuus, että sijoittaja tietää mahdollisimman hyvin, mihin hän rahansa laittaa, Heinola päättää.

Lue seuraavaksi:

Tunnusluvut tutuiksi – Perehdy ainakin näihin ennen sijoituspäätöstä