Kotipörssissä on viime akoina nähty paljon ostotarjouksia. Esimerkiksi peliyhtiö Rovio ja IT-palveluyhtiö Nixu tulevat näillä näkymin poistumaan pörssilistoilta. Caverionin ja Uponorin kohtalot ovat vielä avoinna, kun tarjouskilvat ovat kesken.

Ostotarjouksia on nyt runsaasti, sillä markkinat ovat kuluneen vuoden aikana kehittyneet mollivoittoisesti ja monien yhtiöiden osakkeita on hakattu kymmeniä prosentteja. Tällainen ympäristö tarjoaa usein otollisen maaston ostotarjouksille.

– Osakemarkkinat ovat lyhyellä tähtäimellä uutisvetoiset ja ailahtelevat, mutta julkisen ostotarjouksen tekijä katsoo tyypillisesti yhtiön potentiaalia pitkällä aikavälillä yli suhdannesyklin ja voi tulla siihen johtopäätökseen, ettei nykyinen markkinahinta anna kylliksi arvoa yhtiön potentiaalille. Lisäksi yhtiö voi olla osana suurempaa kokonaisuutta arvokkaampi kuin erillisenä listayhtiönä, esimerkiksi vahvemman myyntikanavan tai muodostuvien kustannussynergioiden ansiosta, toteaa OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

Julkisen ostotarjouksen tekijä tarjoaa tyypillisesti selvää preemiota suhteessa osakkeen markkinahintaan, jotta mahdollisimman moni sijoittaja hyväksyisi tarjouksen.

Tyypillinen preemio liikkuu 30–50 prosentin paikkeilla, mutta voi tilanteesta riippuen olla myös pienempi tai merkittävästi suurempi. Esimerkiksi Tikkurilassa maksettiin lopulta reippaasti yli tuplat tarjousta edeltäneestä kurssitasosta.

Jokainen ostotarjous on omanlaisensa ja tarjousprosessi riippuvainen muun muassa tarjotusta ostohinnasta, ostajatahosta sekä mahdollisista kilpailevista tarjouksista.

Yhtiön osakkeenomistajalle tilanne voi olla kimurantti, sillä tarjouksiin liittyy usein monenlaisia ehtoja ja esimerkiksi kilpailevien tarjouksien mahdollisuutta on vaikea arvioida.

Sijoittajan kannattaa seurata ostotarjousta tarkalla silmällä

Ostotarjouksen tultua julkisuuteen, nousee kohdeyhtiön osakekurssi tyypillisesti lähelle ostotarjouksen tasoa.

– Mikäli osakekurssi nousee tehtyä ostotarjousta korkeammalle, antaa tämä vihiä siitä, että markkinat pitävät korkeampaa kilpailevaa tarjousta todennäköisenä. Välillä käykin niin, että kaksi tai useampia tahoja ryhtyy nokittelemaan tarjouksilla pidemmän aikaa, kuten on käynyt esimerkiksi Caverionin tapauksessa, Saari kertoo.

Osakesijoittajan kannalta ostotarjoukset voivat olla mielenkiintoisia mahdollisuuksia päästä kiinni nopeisiin tuottoihin.

Jos osakekurssi jää puolestaan tehtyä ostotarjousta alhaisemmalle tasolle, pitävät markkinat kilpailevaa ostotarjousta epätodennäköisenä ja vastaavasti kurssiin hinnoitellaan sisälle riski siitä, että kauppa jää toteutumatta.

Osakkeenomistajan kannalta näissä tilanteissa on aina aktiivisen harkinnan paikka: pitäisikö osakkeet myydä nousseella kurssitasolla vai odottaa mahdollista korkeampaa ostotarjousta senkin uhalla, että kaupat voivat jäädä toteutumatta ja osake laskee takaisin lähtötasoille. 

– Näinhän kävi muun muassa Pihlajalinnan kohdalla, kun kilpailuviranomaisten tarkastelu torppasi Mehiläisen tekemän ostotarjouksen. Näihin tilanteisiin sisältyy siis korostettua riskiä, joita jokaisen kannattaa puntaroida oman riskinsietokykynsä mukaan, muistuttaa Saari. 

Kun yhtiöstä tehdään ostotarjous, on yhtiöllä velvollisuus tiedottaa tästä ja hallituksella velvollisuus antaa arvionsa siitä, kannattaako tarjousta hyväksyä. Yhtiöllä on myös velvollisuus pitää markkinat tietoisina kaikista prosessin vaiheista.

Kun julkinen ostotarjous on tehty, tulee jokaiselle osakkeenomistajalle kysely halukkuudesta hyväksyä tai hylätä ostotarjous. Osakeyhtiölain mukaan tarjouksessa tulee tarjota sama hinta kaikille osakkeenomistajille. Tarjouksen toteutumisen kannalta suuret yksittäiset omistajat ovat kuitenkin avainasemassa.

Julkisen ostotarjouksen tekijä asettaa tyypillisesti tarjoukseen ehdoksi minimihyväksyntärajan. Tämä tarkoittaa osuutta osakkeista, jonka tarjouksentekijä vähintään haluaa saada tarjouksen toteutumiseksi.

Mikäli minimihyväksyntärajan alittava osuus omistajista hyväksyy tarjouksen, on ostotarjouksen tekijällä mahdollisuus vetäytyä kaupasta. Minimihyväksyntäraja asetetaan yleensä 90 prosenttiin.

– Tämä selittyy sillä, että kun 90 prosentin omistusosuus ylittyy, on tarjouksen tekijällä mahdollisuus lunastaa loput osakkeet itselleen ja näin ollen saada yhtiö kokonaan haltuunsa. Jossain tapauksissa minimihyväksyntäraja voi olla alhaisempikin, kuten on asian laita meneillään olevassa Caverionin tarjouskilpailussa, Saari toteaa.

Millainen yhtiö on perinteisesti ostotarjouksen kohteena?

Ostotarjouksen todennäköisyys vaihtelee suuresti eri yhtiöiden välillä.

– Yleisesti ostotarjouksen todennäköisyyttä kasvattavia ominaisuuksia ovat osakkeen alhainen arvostustaso suhteessa toimialaan, skaalattava liiketoiminta ja tästä seuraava synergiapotentiaali, toimialan hajanaisuus, jollain tavalla uniikki innovaatio tai tuotetarjoama sekä joissain tapauksissa vahva brändi, sanoo Saari. 

Myös omistajapohjalla on suuri merkitys tarjouksen mahdolliselle toteutumiselle. Merkittävät suuret omistajat voivat joko edesauttaa tai vähentää ostotarjousten todennäköisyyttä, riippuen siitä, mieltävätkö ne kyseisen omistuksen puhtaaksi finanssisijoitukseksi vai onko kyseinen yhtiö niille strategisesti tärkeä omistus.

Strategisesti tärkeästä omistuksesta ei välttämättä helposti luovuta, vaikka tarjottu hinta olisi korkeakin.

– Osakesijoittajan kannalta ostotarjoukset voivat olla mielenkiintoisia mahdollisuuksia päästä kiinni nopeisiin tuottoihin. Sijoituspäätöstä ei kuitenkaan koskaan kannata perustaa yksin potentiaalisten ostotarjousten varaan, muistuttaa Saari. 

Mistä sijoittaja voi saada tietoa potentiaalisista yritysostokohteista?

OP Analyysi on useaan kertaan listannut analyytikoidemme arvioita seurantakenttämme potentiaalisista yritysostokohteista ja usein nämä arviot ovat myös osuneet kohdalleen.

Esimerkiksi joulukuussa julkaistussa Small & Mid Cap Monitorissa listasimme kuusi potentiaalista ostokohdetta alle miljardin arvoisten kotimaisten yhtiöiden keskuudesta.

– Kun ostotarjouksia tapahtuu, kommentoimme tilanteen kehitystä aktiivisesti ja pyrimme auttamaan sijoittajia päätöksenteossa usein sekavan prosessin keskellä, sanoo Saari. 

Osakeanalyysit kuuluvat lisämaksutta kaikkiin säästäjän ja sijoittajan palvelupaketteihin. Tutustu analyysipalveluihimme op.fi-verkkosivulla.  

Lue lisää:

Mitä sijoittajan pitäisi ymmärtää osingoista? – Osinko antaa osviittaa myös yrityksen tulos- ja talouskunnosta

Näitä osakkeita suomalaiset ostavat ensimmäisenä osakesalkkuunsa

Kyseessä ei ole sijoitussuositus, -neuvonta tai kehotus ostaa tai myydä arvopapereita eikä sitä tule sellaiseksi käsittää. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki. Omistaja-asiakkaan edut tarjoaa osuuspankki.