Tullit sekoittavat pakkaa – lue pääanalyytikon vinkit Q1/2025-tuloskauteen

Kansainvälisessä kauppasuhdetilanteessa on koettu viime päivinä mullistavia käänteitä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut mittavia tuontitulleja monille maille ja talousalueille.

Kiina on vastannut Yhdysvaltojen tuontitullien korottamiseen asettamalla yhdysvaltalaistuotteille vastatulleja. Yllättävä käänne koettiin kuitenkin pari päivää sitten, kun Trump ilmoitti perääntyvänsä kaikkein aggressiivisimmista tulleista.

Trump on myös vihjaillut, että hän saattaa säästää joitain yhdysvaltalaisyhtiöitä tullimaksuilta, mikä voi pahimmillaan sotkea yhtiöiden välistä kilpailukenttää.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen (Q1) tuloskausi alkaakin historiallisen mielenkiintoisissa tunnelmissa. Monet suomalaisetkin yritykset ovat lyhyessä ajassa joutuneet sopeutumaan poukkoilevaan tulliuutisointiin ja harkitsemaan toimitusketjujen uudelleenjärjestelyitä.

Sekava tilanne myös hyydyttää yhtiöiden investointihalukkuutta ainakin tilapäisesti sekä rokottaa kuluttajakysyntää. Miten sijoittajan kannattaa valmistautua alkavaan tuloskauteen? Mihin teemoihin kannattaa juuri nyt kiinnittää huomiota?

Kysyimme OP:n pääanalyytikko Antti Saarelta kolme tärppiä alkavaan tuloskauteen. 

1. Miten yritykset kommentoivat tuontitulleja?

Trumpin tuontitullilinjan poukkoilu alleviivaa nykyisen politiikkalinjan arvaamattomuutta. Tullisaagan loppunäytöstä ei varmasti ole edelleenkään nähty, mutta tuontitulleilla on joka tapauksessa negatiivinen vaikutus monille yrityksille.

Alkavalla tuloskaudella suuri mielenkiinto kohdistuukin siihen, miten yritykset kommentoivat tullien vaikutuksia liiketoimintaan ja kuluvan vuoden näkymiin.

Q1-tuloskausi käynnistyy OP:n seurannassa olevien yhtiöiden osalta tiistaina 15.4., kun teleoperaattori Ericsson raportoi Q1-tuloksensa.

– Yhdysvaltojen ilmoittamilla tulleilla on arviomme mukaan negatiivisia vaikutuksia useille kotimaisille yhtiöille. Tulosjulkistusten yhteydessä sijoittajat odottavat yritysten johdolta kommentteja siitä, miten tuontitulleihin suhtaudutaan ja miten tullien lukuisiin talousvaikutuksiin on varauduttu, sanoo Saari. 

Esimerkiksi Metsä Board ja Stora Enso vievät kartonkia Euroopasta Yhdysvaltoihin. Tullien myötä osalle kartonkivolyymeista on löydettävä uudet markkinat. Lisäriskinä on, että Kiinan tuontivolyymit Eurooppaan kasvavat, mikä kiristäisi kilpailua ja laskisi hintoja. 

Lisäksi kotimaan pörssissä isolla painoarvolla oleva konepajasektori kärsii tulleista. Konepajasektorin yhtiöiden liikevaihdosta noin 15–35 prosenttia muodostuu Yhdysvalloista ja käytännössä kaikilla on vientiä Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Vaikka yhtiöillä on myös paikallista kokoonpanotoimintaa Yhdysvalloissa, tuo tämä vain osittaista suojaa, sillä tuontitullit nostaisivat laitteiden komponenttien hintatasoa. Lisäksi asiakkaat helposti lykkäävät konepajonen myymien tuotteiden tilauksia.

Teräsyhtiöistä SSAB:lle ja Outokummulle tullipolitiikan vaikutukset ovat kaksijakoiset. Yhtiöt eivät vie terästä merkittävässä mittakaavassa Euroopasta Yhdysvaltoihin (molemmilla noin 2–3 prosenttia konsernin liikevaihdosta), vaan tuotanto ja toimitukset hoidetaan pääasiassa paikallisesti. Näin ollen ne hyötyvät korkeammista hinnoista Yhdysvalloissa.

Koska tulleilla on kuitenkin teräksen kysyntää laskeva vaikutus, ja ylitarjontatilanne voi Euroopassa pahentua, lienee kokonaisvaikutus negatiivinen. Etenkin näiden yhtiöiden kohdalla sijoittajat odottavat kaikkia tulliliitännäisiä kommentteja herkeämättä.

2. Hälinää riittää, mutta millainen on yhtiöiden pohjimmainen tuloskunto?

Alkaneeseen vuoteen lähdettiin toiveikkaissa tunnelmissa, sillä Suomeenkin odotettiin hienoista talouskasvua vaikeampien vuosien jälkeen.

Odotuksissa oli muun muassa, että korkojen lasku ja talousnäkymien laaja-alainen parantuminen maailmalla olisi ruokkinut myös kotimaisten yhtiöiden tuloskuntoa.

Trumpin arvaamaton kauppapolitiikka on kuitenkin laittanut kuluvan vuoden liikevaihto- ja tulosennusteita uusiksi. Kun yhtiöt aloittavat tulosraportoinnin, pääsemme kuulemaan, millaisessa iskussa yhtiöt ovat vastaanottamaan tulliepävarmuuden.

– Odotamme seurantakenttämme yhtiöiden yhteenlasketun liikevaihdon nousevan 2 prosenttia vuodentakaisesta. Muutamat suuryhtiöt heilauttavat jälleen kokonaiskehitystä, sanoo Saari. 

Liikevaihdon kasvuun vaikuttavat vahvimmin Neste (+0,6 mrd.), Wärtsilä (+0,4 mrd.), Ericsson (+0,3 mrd.) ja Sampo (0,2 mrd.).

Liikevaihto tulee puolestaan näkyvästi alas seuraavilla yhtiöillä: Fortum (-0,3 mrd.), UPM-Kymmene (-0,2 mrd.), Nordea (-0,2 mrd.), Nokia (-0,2 mrd.) ja SSAB (-0,2 mrd.).

– Odotamme liikevaihdon jatkavan kasvutrendiään jokaisella kuluvan vuoden neljänneksellä, mutta luonnollisesti nykyiset kauppapoliittiset jännitteet tulevat jatkuessaan nakertamaan liikevaihdon kehitystä, mikäli lopullista sopua ei synny, avaa Saari. 

Liikevaihdon ennustetusta kasvusta huolimatta OP:n aanlyytikot odottavat yhtiöiden yhteenlaskettujen liikevoittojen laskevan merkittävästi muutamien suuryhtiöiden vetäminä.

– Odotamme yhteenlasketun liikevoiton laskevan jopa 15 prosentilla vuodentakaisesta tasosta ja suurimpia euromääräisiä laskuja odotamme Nokian (-0,3 mrd.), Nordean (-0,3 mrd.) SSAB:n (-0,2 mrd.) ja Nesteen (-0,2 mrd.) osalta. Näiden muutamien suuryritysten ennustettu liikevoiton heikkeneminen selittää suurimman osan koko seurantakentän liikevoiton laskusta, vaikka valtaosalle yhtiöistä ennustetaan maltillista tuloskasvua, sanoo Saari. 

3. Markkinoita heiluttavat nyt tullikommentit – ei yhtiöiden tulosylitykset -ja alitukset

Perinteisesti tuloskausi on markkinoilla vauhdikasta aikaa, sillä osakekurssit reagoivat yhtiöiden ylittäessä tai alittaessa niille asetettuja ennusteita. Nyt tärkein kursseja heiluttava tekijä on kuitenkin Trump ja hänen tullipoukkoilunsa.

Sijoittajan onkin tärkeää pitää pää kylmänä markkinoiden myllertäessä ja hälinän sijaan kiinnittää huomiota perustekijöihin, kuten yritysten tuloskuntoon sekä yleiseen talouden luottamukseen.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat muuttaneet markkinaympäristöä ja uutisointi tuskin rauhoittuu lähitulevaisuudessa, joten sijoittajan on hyvä oppia sietämään epävarmuutta.

– Volatiliteetin keskellä on hyvä palauttaa mieleen sijoittamisen perusteesi ”osta halvalla, myy kalliilla”. Moni laadukas yhtiö on sukeltanut muun markkinan mukana viime aikoina, joten mahdollisia ostonpaikkoja on todennäköisesti tarjolla, muistuttaa Saari. 

Kaikkiin äkillisiin markkinaliikkeisiin ei kuitenkaan kannata reagoida, mutta kurssilaskuja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan oman sijoitussuunnitelman puitteissa.

Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Sijoituspalvelut tarjoaa Osuuspankki.

Lisätietoa OP Yrityspankin tuottamasta osaketutkimuksesta 

OP Yrityspankki Oyj:n tuottama osaketutkimus on puolueetonta ja riippumatonta sijoitustutkimusta. Tämän materiaalin sisältämää tietoa ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen. Materiaali ei myöskään ota huomioon kunkin sijoittajan taloudellista tilannetta, nykyisiä omistuksia tai vastuita, sijoitustietämystä ja -kokemusta, sijoitustavoitetta ja -aikaa tai riskiprofiilia ja mieltymyksiä. Informaatio perustuu julkisiin lähteisiin ja tietoon, jota OP Yrityspankki Oyj pitää luotettavana. Esitetyt ennusteet eivät kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä. OP Yrityspankki Oyj ei vastaa materiaalin perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta.