Työura on saatu pakettiin ja asuntolaina maksettu. Jos tilille on kertynyt varallisuutta, sen sijoittaminen mietityttää. Voiko sijoittamisen aloittaa vielä eläkeiässä ja kannattaako se?

Kun pohtii sijoituspäätöstä, kannattaa aloittaa peruskysymyksistä, neuvoo OP Varainhoidon palveluiden asiantuntija Kai Kalajainen.

– Alkukysymyksiä ovat esimerkiksi kenelle haluan säästää, mitkä ovat tavoitteeni ja millaisella riskitasolla olen valmis liikkumaan, Kalajainen luettelee.

Onko toiveissa pitkään haaveiltu matka, keittiöremontti tai ehkä varautuminen tulevaan hoitotarpeeseen? Vai haluaako kenties sijoittamalla kerätä varallisuutta omille lapsilleen tai lapsenlapsilleen? Kun päämäärä on selkiytynyt, pankin sijoitusneuvonta auttaa löytämään oikeat työvälineet tavoitteiden saavuttamiseen, Kalajainen neuvoo.

– Olen kahden vuosikymmenen aikana havainnoinut eri sijoittajien ja säästäjien salkkuja. Menestyneet erottaa siitä, että niissä on selkeästi mietitty päämäärä, jota sijoittamisella tavoitellaan, Kalajainen summaa.

Kyseessä ei ole ikäkysymys, hän muistuttaa, sillä sama mietintä sijoittamisen suhteen on hyvä käydä läpi, oli sitten minkä ikäinen tahansa.

Osakkeisiin sijoittamista pidemmällä tähtäimellä

Turhan moni kaihtaa osakesijoittamisen aloittamista vanhemmalla iällä, Kalajainen sanoo. Usein kuultu väite on, ettei eläkeläisen kannata ostaa osakkeita, jos suunnitelmissa on nauttia tuotosta itse.

– Toki osakkeisiin tai osakerahastoihin on hyvä sijoittaa vähintään viiden tai 10 vuoden tähtäimellä. Mutta Suomessa eliniänodote on yli 80 vuotta. Eläkkeelle jäädessä saattaa edessä olla vielä monta vuosikymmentä, joten osakkeiden kurssinoususta ehtii hyvin hyötyä, Kalajainen sanoo.

Kun sijoittaa suoraan osakkeisiin, olisi hyvä käyttää aikaa tutustumalla yrityksiin ja esimerkiksi lukemalla niiden vuosikertomuksia. Myös pankkien tekemiin analyyseihin ja eri sijoitusalustojen blogeihin kannattaa tutustua. Osakekaupan tekeminen on verkossa nykyisin niin helppoa, että joillekin syttyy sijoittamisesta eläkeiässä suorastaan uusi harrastus.

Mutta jos ei halua murehtia sitä, onko varat sijoitettu varmasti oikeaan yritykseen, homman voi myös ulkoistaa.

– Sijoittamalla rahastoon saa käytännössä käyttöönsä oman salkunhoitajan, Kalajainen sanoo.

Rahastosalkkua hoitava ammattilainen huolehtii sijoituksesta eri markkinoille tai maihin kunkin rahaston painotusten mukaisesti. Päätöksen sijoittamisesta tekee sijoittaja itse, mutta salkun sisällöstä vastaa pankki. Rahastojen avulla pääsee myös käsiksi sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka muuten ovat yksittäisen suomalaissijoittajan tavoittamattomissa.

Huolettaako arvonlasku?

Sijoituksen arvon vaihtelulta ei kukaan sijoittaja ole täysin turvassa, Kalajainen muistuttaa. Kurssin vaihtelu on suurinta suorissa osakesijoituksissa. Muistissa on vielä viimeisin globaali finanssikriisi, joka reilu kymmenen vuotta sitten jopa puolitti sijoitusten arvon. Yksittäisten yhtiöiden arvo voi vaihdella eri aikoina paljonkin.

Vakaitakin vaihtoehtoja on olemassa. Kaikkein tasaisinta arvonvaihtelu on korkorahastoissa, mutta niissä tuotto-odotus on myös matala.

– Historia on opettanut meille, että pidemmällä, esimerkiksi 10 vuoden aikajänteellä osakkeet ovat olleet parhaiten tuottava omaisuusluokka. Jos haluaa sijoittaa lyhyellä tähtäimellä ja alhaisella tuotto- ja riskitasolla, silloin korkorahasto voi olla paras vaihtoehto, Kalajainen kertoo.

Hän muistuttaa, että myös asuntoihin ja esimerkiksi metsään voi sijoittaa rahastojen kautta.

Puskuriraha poikimaan

Suomalaiset ovat perinteisesti kovia pitämään tilillä puskurirahaa. Suomen Pankin tilastoista viime vuodelta näkyy, että suurin osa suomalaisten rahoitusvaroista on edelleen käyttötileillä.

Kalajainen pitää hyvänä, että liikkumavaraa elämän yllätyksiin on. Liian suurta summaa tilillä ei kannata makuuttaa, tilillä oleva varallisuus ei sinällään tuota mitään.

– Puskuriksi suositellaan usein kahden kuukauden palkan suuruista summaa. Yksiselitteisiä ohjeita on vaikea antaa, sillä ihmisten tulot vaihtelevat paljon. Mutta liian suuri puskurirahasto ei kannata, sillä sijoittaminen on historiallisesti tuottavin tapa kasvattaa varallisuutta.

Tilillä ei kannata pitää omaisuutta myöskään perillisiä ajatellen. Jos suunnitelmissa on kerätä varallisuutta lapsille tai lapsenlapsille, ainakin osa varallisuudesta kannattaa lahjoittaa vaikkapa jatkuvalla säästösopimuksella hyvissä ajoin.

Lahjavero on perintöveroa alhaisempi, ja verovapaasti saa lahjoittaa alle 5 000 euroa kolmen vuoden välein. Tämän verran voivat lahjoittaa vaikkapa molemmat isovanhemmat kaikille lapsenlapsilleen.

– Jos aloittaa lahjoittamisen ajoissa, voi siirtää yllättävän paljon varallisuutta ilman veroja lapsille tai lapsenlapsilleen, Kalajainen muistuttaa.

​

Lue lisää sijoittamisen aloittamisesta