Strateginen valinta, ei kuluerä – yrityksissä tehdään nyt päätöksiä, jotka rakentavat tulevaisuuttamme
Synkistä otsikoista huolimatta yritykset Suomessa ja maailmalla tekevät määrätietoisesti valintoja ja tekoja, joilla rakennetaan toiveikkaampaa tulevaisuutta.
Mediaa seuraamalla on toisinaan vaikeaa pysyä toiveikkaana. Tiedämme, että ilmastokriisi etenee vääjäämättä. Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat jo nyt ennennäkemätöntä tuhoa. Maailmanlaajuisesti vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin, minkä lisäksi luonnonkatastrofit, maastopalot, tulvat, myrskyt ja kuivuus yleistyvät. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat mittaamattomia menetyksiä inhimillisesti ja ekologisesti, mutta myös taloudellisesti.
Voisi siis kuvitella, että yrityksiltä löytyisi rutkasti motivaatiota vastuullisuustyöhön. Mediaa seuraamalla saattaa kuitenkin saada käsityksen, ettei vastuullisuuteen ja kestävyyteen enää panosteta, ja että ESG kokee tällä hetkellä jonkinlaista vastareaktiota.
On totta, että vastuullisuuteen liittyvä poliittinen ilmapiiri muuttuu, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kritiikki ESG:tä kohtaan on ollut kovaa. Tämän lisäksi Donald Trumpin hallinto on muun muassa vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja purkanut useita ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä määräyksiä.
Samaan aikaan Euroopassa pyritään keventämään yritysten raportointitaakkaa ja Green Omnibus -hankkeen myötä raportointiin liittyviä raja-arvoja neuvotellaan uusiksi. Raportointivelvollisten määrän väheneminen on herättänyt keskustelua siitä, tuleeko yritysten vastuullisuustyö hidastumaan tai jopa pysähtymään.
Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin näistä uutisista voisi päätellä ja on tärkeää muistaa, että negatiivinen uutisointi saa tyypillisesti enemmän näkyvyyttä kuin positiivinen. Tässä tekstissä haluankin tarjota vastapainoksi toiveikkaita ja positiivisia vastuullisuusnäkemyksiä yrityskentältä.
Suomalaisissa suuryrityksissä vastuullisuus ei ole trendi, vaan osa liiketoiminnan ydintä
Kielteinen uutisointi ei näytä vaikuttaneen konkreettisten vastuullistoimien vähentämiseen suuryrityksissä, päinvastoin. OP Ryhmän toteuttaman Yrityspulssi-kyselyn mukaan selvä enemmistö, 87 prosenttia suomalaisista suurista yrityksistä näkee Yhdysvalloista lähtöisin olevan kestävän kehityksen globaalin hidastumisen huolestuttavana. Suomessa suuret yritykset ovat sitoutuneet vastuullisuuteen, ja se nähdään pysyvänä osana liiketoiminnan ydintä, ei vain hetkellisenä trendinä.
Kolme neljäsosaa yrityksistä kertoi kyselyssä, että jatkaisi kestävyyspanostuksia, vaikka raportointivaatimukset kevenisivät. Lisäksi 80 prosenttia suurista yrityksistä ei aio vähentää ilmastotavoitteisiin liittyviä toimia. Tutkimuksen perusteella voi nähdä, miten yrityksissä ymmärretään, ettei vastuullisuus ole katoamassa, vaan se nähdään strategisena valintana – ei kulueränä.
Suomessa vallalla oleva näkemys saa tukea myös globaalissa kontekstissa useista eri lähteistä. Muun muassa syyskuun lopussa julkaistu Harward Business Review’n artikkeli vahvistaa tätä. Neil Hawkinsin ja Kelly Cooperin tekemässä tutkimuksessa arvioitiin 75 maailman suurimman yrityksen ilmastotoimien muutoksia. Tutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia yrityksistä on vetäytynyt vastuullisuudesta, kun taas 85 prosenttia on pitänyt kiinni toimistaan tai jopa kiihdyttänyt niitä. Avaan alla lukuja tarkemmin - ja kerron, miltä tilanne näyttää arviomme mukaan Suomessa.
Näin maailman 75 suurinta yritystä näkevät ilmastotoimiensa kehityksen1
- 13 % Vetäytyminen - yritys on kertonut vetäytyvänsä kestävyystoimistaan
- 40 % Paikallaan pysyminen - ei muutoksia vastuullisuustyössä, mutta ei aktiivista viestintää puoleen tai toiseen. Ei haluta ottaa kantaa, vaikka vastuullisuustyö jatkuu
- 13 % Vahvistaminen - yritys on julkisesti vahvistanut sitoumuksiaan ja strategiaansa sekä viestinyt kestävään kehitykseen liittyvistä toimistaan johdonmukaisesti
- 32 % Kiihdyttäminen - yritys on kiihdyttänyt kestävään kehitykseen liittyviä toimiaan, ollut strategisesti aktiivinen, asettanut uusia tavoitteita ja lisännyt investointeja sekä sijoittajien sitouttamista
Jos vastaava tutkimus tehtäisiin Suomen 25 suurimmalle yritykselle, voisi tilanne näyttää OP Yrityspankin arvion mukaan seuraavalta:
- 0 % Vetäytyminen
- 35 % Paikallaan pysyminen
- 45 % Vahvistaminen
- 20 % Kiihdyttäminen
Luvut osoittavat, että vastuullisuuden tärkeys ymmärretään Suomessa ja maailmalla, ja siihen halutaan edelleen panostaa. Yritykset, jotka panostavat kestävään liiketoimintaan ovat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja hyödyntämään sen mahdollisuudet.
Vastuullisuuteen strategiaansa sitovat yritykset rakentavat kestävää kilpailuetua ja tulevaisuutta.
Parhaassa tapauksessa viime aikojen kritiikki ja kyseenalaistaminen voivat johtaa vaikuttavampaan vastuullisuustyöhön. Jatkossa edistettäviä asioita ei välttämättä tarvitse keksiä lisää, vaan yritysten kannattaa keskittyä olennaisuuteen ja toimien vaikuttavuuteen.
Kun vastuullisuus saadaan integroitua osaksi liiketoimintaa, on siitä mahdollista tehdä yrityksen arvoajuri. Tällöin vastuullisuus voi vaikuttaa esimerkiksi riskienhallintaan, myyntiin ja kustannuksiin sekä rahoituksen saamiseen. Vastuullisuustyöllä vastataan myös regulaatioon sekä muiden sidosryhmien tarpeisiin.
Jos yritys on tehnyt vastuullisuustoimia vain mainevetoisesti, on todennäköisempää, että tavoitteista irtaudutaan, eikä toimia viedä loppuun. Jos taas vastuullisuuden avulla onnistutaan luomaan arvoa ja todellista hyötyä, sitoudutaan tavoitteisiin todennäköisemmin.
Vastuullisuus ja kestävyys eivät ole enää irrallinen osa strategiaa, vaan osa sen ydintä. Yritykset, jotka integroivat ilmastotavoitteet liiketoimintaansa eivät ainoastaan vähennä riskejä, vaan myös rakentavat kestävää kilpailuetua ja tulevaisuutta.
Lue myös:
ESG-asiansa hyvin hoitavilla pk-yrityksillä on nyt selkeä kilpailuetu | OP Media
Ensimmäiset CSRD-raportit pankin silmin – mitä opimme ja mitä jäi puuttumaan?
EU Green Bond Standardi herättää huomiota – muuttuvatko vihreiden joukkovelkakirjojen markkina?