Suomalainen metsäteollisuus on jo julkistanut pitkän listan investointeja vuodelle 2018. Lisää on tulossa, ennakoi Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala.

– Investointitaso Suomessa on ollut pitkään poistojen alapuolella. Meidän käsityksemme mukaan teollinen kapasiteetti on nyt hyvässä käytössä. Kasvun jatkuminen vaatii investointeja tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi.

Takalan mielestä sekä suhdannekehitys että markkinoiden hyvä veto puoltavat investointeja.

– Talousnäkymät ovat parantuneet niin meillä kuin vientimarkkinoillakin, ja yleinen ilmapiiri on kaiken kaikkiaan muuttunut positiivisemmaksi. Toivottavasti hyvä tilanne jatkuu vielä jonkin aikaa, koska Suomi pääsi jälkisyklisenä maana käsiksi talouskasvuun aika hitaasti.

Rahoitusmarkkinat toimivat

Rahoituksen saatavuus ei ole investointien esteenä, arvioi Takala.

– Tällä hetkellä rahoitusmarkkinat toimivat sangen hyvin. Oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta on saatavilla kaikkiin hyvälaatuisiin hankkeisiin. Tilanne voi toki olla kriittisempi, jos kyseessä on yksittäinen investointi, jonka tukena ei ole tasetta, kassavirtaa ja muuta liiketoimintaa.

Metsäteollisuus tekee investointinsa 30–35 vuodeksi. Tällaisissa investoinneissa tarvittavaa pitkäaikaista rahoitusta on aina tarjolla rajoitetusti.

– Kun mennään yli viiden vuoden laina-aikojen, rahan hinta alkaa nousta aika reippaasti. Silloin pitää mennä joukkovelkakirjamarkkinoille tai käyttää Euroopan investointipankin tai Finnveran takaamaa pitkäaikaista rahoitusta. Se on erittäin tärkeää investoinneille, joissa elinkaari on pitkä.

​

Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takalan arvion mukaan suomalaisten yhtiöiden taseet ovat juuri nyt hyvässä kunnossa.

Vahva tase auttaa yllättävissä tilanteissa

Maailma ja markkinat muuttuvat nopeasti eikä kaikkia investointitarpeita voi koskaan ennakoida. Yllätyksiin voi varautua pitämällä taseen vahvana. Pääomavaltaisessa ja suhdanneherkässä metsäteollisuudessa vahva tase on suorastaan elinehto, Takala huomauttaa.

– Vahvaa tasetta ylläpidetään huolehtimalla kustannuskilpailukyvystä ja tuotteitten kilpailukyvystä maailmanmarkkinoilla. Lisäksi pitää parantaa käyttöpääoman kiertoa ja tehdä tarkkaan harkittuja investointeja, joiden takaisinmaksuajat ovat mahdollisimman lyhyet. Suuret strategiset investoinnit ovat sitten eri asia.

– Yleisesti ottaen suomalaisten yhtiöiden taseet ovat hyvässä kunnossa. Se on hyvä lähtökohta rahoituksen hakemiselle.

Kaksi miljardia kolmessa vuodessa

Metsä Group on tehnyt kolmessa vuodessa kahden miljardin euron investoinnit. Pääosa on kohdistunut Suomeen. Äänekosken uusi biotuotetehdas lohkaisi kokonaisuudesta 1,2 miljardia.

– Biotuotetehdas on meille erittäin merkittävä. Näin suurissa investoinneissa onnistunut toteutus on aivan ratkaisevaa, samoin rahoitusrakenteen pitäminen riittävän monipuolisena.

Nyt tiedetään, että Metsä Groupin ajoitus meni nappiin. Rakennusvaiheessa vuosina 2015–17 Suomessa ei ollut meneillään muita yhtä suuria teollisia investointeja. Se alensi kustannuksia.

Myös tehtaan valmistuminen osui erinomaiseen ajankohtaan. Äänekosken vanhan sellutehtaan kapasiteetti oli 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Uusi tehdas puskee vuodessa maailmalle 1,3 miljoonaa sellutonnia.

– Monta kertaa lisävolyymeja joudutaan viemään aikamoiseen vastatuuleen. Nyt osuimme hyvään syklin vaiheeseen. Sellukuidun markkinatilanne on erittäin hyvä. Toimitamme joka kuukausi ennätyksellisiä tuotantovolyymeja.

Äänekosken jätti-investoinnin jälkeen Metsä Group on hiljentänyt tahtia.

– Investoinnit laskevat poistojen tasolle eli 300 miljoonan euron tuntumaan. Ne kohdistetaan alueisiin, joissa uskomme kysynnän kasvun jatkuvan. Tänä vuonna suurimmat yksittäiset projektit ovat Punkaharjun kertopuutehdas ja koivuvanerituotannon investoinnit Äänekoskelle ja Pärnuun.

Voiko puun käyttöä lisätä?

Metsäteollisuus maksaa suhdanteista riippumatta investointiensa kustannuksia vuosien ajan. Toiveissa on luonnollisesti mahdollisimman vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö.

Rahoituksen hinnan nousuun voi varautua suojaamalla rahoituksen kustannukset. Poliittiset riskit ovat hankalampi tapaus.

– EU:n sääntelyllä ja kotimaan poliittisilla päätöksillä on omat vaikutuksensa teollisuuden kustannuskilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin lisätä puun käyttöä. Mahdolliset maailmankauppaa rajoittavat protektionistiset toimet ovat merkittävä riskitekijä, koska Suomen metsäteollisuus on täysin riippuvainen viennistä.

Uusia mahdollisuuksia biotaloudesta

Takala uskoo, että suomalaisen metsäteollisuuden perusta rakentuu myös tulevina vuosikymmeninä sellun, kartongin, paperin, vanerin ja sahateollisuuden tuotteiden varaan.

– Nyt valtavirrassa olevat tuotteet ovat jatkossakin suuren mittaluokan tuotteita, ja niitä kehitetään edelleen. Rinnalle tuodaan uusia tuotteita ja konsepteja.

Uusia mahdollisuuksia löytynee biotaloudesta.

– Äänekoskella tutkitaan jo nyt erilaisia uusia biotuotteita kuten tekstiilikuitujen tekemistä sellusta. Biotaloudessa on paljon uusia mahdollisuuksia, ja metsäteollisuus on joka tapauksessa tärkeä tekijä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Lisätietoja teollisuuden investointiaikeista löydät OPn suuryritystutkimuksesta.‍

Vesa-Pekka Takala:

Kauppatieteiden maisteri Vesa-Pekka Takala on toiminut Metsä Groupin talousjohtajana vuodesta 2010 saakka. Elokuussa hänet nimitettiin myös Metsäliitto Osuuskunnan varatoimitusjohtajaksi. Aiemmin Takala on työskennellyt Outokumpu-konsernin taloushallinnon johtotehtävissä.