USA:n vallanvaihto ei herättänyt Kiinassa suuria reaktioita. Peking arvioi, että Joe Bidenin hallinnon toimet ovat vakaampia kuin mitä Donald Trumpin kaudella on nähty, mutta ei odota suuria linjamuutoksia.

Kiinan kauppapolitiikkaan Bidenin valinnalla ei ole suurta vaikutusta, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen.

– Iso kuva ei muutu. Taustalla olevat syyt ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, eivätkä ne ole millään tapaa Trumpin keksintöä. Ongelmat liittyvät kiristyvään suurvaltakamppailuun ja Kiinan nopeaan nousuun talousmahdiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvonantaja Mikko Puustinen palauttaa mieliin, mistä kauppapolitiikkaan liittyvissä kiistoissa on pohjimmiltaan kysymys.

Kun Kiina liittyi maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi vuonna 2001, maa ei ollut läheskään samanlainen talous kuin nyt. Se sai sopimuksen, joka vastasi silloista tilannetta ja kaiken lisäksi Kiinan kehitysmaastatus pysyi voimassa.

– Silloin ajateltiin, että sääntöjä tarkennetaan, kun Kiinan talous kasvaa. Kiina on kuitenkin ollut haluton luopumaan edullisista säännöistä ja etuoikeuksista, joita sille 20 vuotta sitten annettiin.

Edullista tilannetta ei haluta muuttaa

Vanhentuneiden sääntöjen takia kiinalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset päästä EU:n ja Yhdysvaltain markkinoille. Kiinalaiset eivät halua antaa vastaavia kilpailuetuja länsimaisille yrityksille.

– Kiinan suhtautumisessa sopimuksiin heijastuu suurvallalle tyypillinen reaalipolitiikka. Miksi he lähtisivät muuttamaan tilannetta, joka on heidän kannaltaan edullinen? kysyy Puustinen.

Kauppapolitiikan ohella Kiinan ja länsimaiden välejä kiristävät Kiinan myöntämät yritystuet ja vientiluotot.

OECD-mailla on säännöt, jotka määrittelevät millä ehdoilla valtiontukia ja vientiluottoja voi myöntää ja missä määrin niiden pitää olla läpinäkyviä. Kiina ei ole OECD:n jäsen, ja se tukee yrityksiä omien tarkoitusperiensä mukaisesti, Puustinen muistuttaa.

– Emme tiedä edes sitä, millä ehdoilla Kiina myöntää yritystukia ja vientiluottoja, koska ne eivät ole läpinäkyviä. Koska Kiina voi myöntää vientiluottoja löyhemmin perustein kuin länsimaat, kiinalaiset yritykset voivat tarjota hankkeiden toteutusta vaikkapa Afrikassa halvemmalla kuin eurooppalaiset kilpailijat.

Kiinnostuuko Kiina kauppasopimuksista?

Pidemmän päälle Kiinan halua sitoutua kauppasopimuksiin saattaa kasvattaa kaksi seikkaa: yhtäältä Kiinan EU- ja USA-suhteiden kehittyminen, toisaalta vapaakaupan yleinen edistyminen.

– Kiinan ja USA:n suhteiden jännitteisyys on lisännyt Kiinan kiinnostusta neuvotella EU:n kanssa. Ei olisi Kiinan edun mukaista, jos kauppaneuvottelut sekä USA:n että EU:n kanssa menisivät huonoon suuntaan, Puustinen sanoo.

Nuutilaisen mielestä vapaakaupan edistyminen olisi myös Kiinan edun mukaista.

– Kiinalle ei ole hyödyllistä jäädä kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle samaan aikaan kun muut maat kehittävät vapaakauppaa. Kiinalaiset eivät halua suostua muiden sanelemiin ehtoihin, mutta he haluavat ehkä olla mukana, kun uusia sääntöjä laaditaan.

Kiinan kiinnostuksesta vapaakauppaan kertoo marraskuussa 2021 solmittu Aasian alueen vapaakauppasopimus (RCEP), jossa on mukana 15 maata, muiden muassa Kiina, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti. Maat tuottavat noin 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Sopimusmaat saavat viedä tuotteitaan toisiin jäsenmaihin ilman eri säädöksiä. Sopimus kattaa myös palvelusektorin.

EU ja Kiina ovat puolestaan neuvotelleet jo pitkään investointisopimuksesta, jonka tarkoituksena on parantaa kauppakumppaneiden pääsyä toistensa kotimarkkinoille.

– Koko kuva on sellainen, että neuvottelut ovat edistyneet, mutta merkittäviä asioita on vielä ratkottavana. Jos Kiina olisi vaikeuksissa, sillä olisi paineita päästä sopimuksiin tai jopa tehdä myönnytyksiä. Nythän näin ei ole, sillä Kiinan talous on kääntynyt kasvuun, Puustinen huomauttaa.

Teollisuus reagoi nopeasti

Kiinan talouden kuva on ja valoisa. Virallisten tilastojen mukaan maan vienti alkoi kasvaa kesällä 2020. Loppuvuoden aikana kasvu kiihtyi.

– Covid-19-pandemian alkuvaiheessa teollisuuslaitoksia suljettiin, mutta sen jälkeen Kiinassa tehtiin paljon töitä tuotannon käynnistämiseksi uudelleen. Talouden tukitoimet suunnattiin yrityksille, Nuutilainen kertoo.

Nyt yritykset ovat saaneet tuotantonsa hyvin käyntiin.

– Kiinassa on pystytty reagoimaan nopeasti kysynnän muutoksiin. Tuotantoa on muutettu niin, että esimerkiksi etätyössä tarvittavia välineitä on pystytty valmistamaan suuria määriä.

Tuotannon kyky joustaa saattaa vaikuttaa monin tavoin Kiinan teollisuuden tulevaisuuteen.

– Länsimaisilla yrityksillä ei ehkä ole niin suurta halua siirtää tuotantoaan pois Kiinasta kuin pandemian alussa arveltiin.

Vientiteollisuus on Nuutilaisen mukaan edelleen Kiinan talouden dynaamisin osa siitäkin huolimatta, että Kiina ei ole enää riippuvainen viennistä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Viennin osuus Kiinan BKT:stä on enää alle 20 prosenttia.

Uusi viisivuotissuunnitelma tulossa

Kiinan kommunistinen puolue valmistelee parasta aikaa maan 14. viisivuotissuunnitelmaa.

Valmistelusta kantautuneet tiedot eivät ole paljastaneet suuria yllätyksiä. Kommunistinen puolue haluaa vahvistaa kotimarkkinaa ja panostaa teknologiseen riippumattomuuteen sektoreilla, joita USA nykyisin hallitsee. Tähtäimessä ovat erityisesti puolijohteet, joita Kiina tuo ulkomailta.

Toistaiseksi valmistelutyöstä on kerrottu hyvin ylimalkaisesti. Lisätietoa on luvassa, kun Kiinan kansankongressi kokoontuu maaliskuussa.

– Kommunistinen puolue tekee kokouksessa suurimmat päätökset ja kertoo, millä keinoilla viisivuotissuunnitelman tavoitteet aiotaan saavuttaa. Valtiokoneisto toteuttaa päätökset ja vie ne yksityiskohtien tasolle, Puustinen sanoo.

Hän muistuttaa, että kommunistisen puolueen retoriikasta on vielä pitkä matka käytännön toetutukseen.

– Vaikka valtiolla on vahva vaikutus monilla toimialoilla, kommunistinen puolue ei voi yksin päättää, että Kiinasta tulee kotimarkkinavetoinen maa. Taloudessa on merkittäviä osia, joissa yritykset ohjaavat kehitystä. Esimerkiksi uudet online- ja internet-yhtiöt ovat täysin yksityisiä.

T&K-panokset suuremmat kuin EU:lla

Suomessakin kannattaa Puustisen mielestä seurata, alkaako Kiina korvata ulkomailta ostettuja korkean jalostusarvon tuotteita kotimaisella valmistuksella.

– On mahdollista, että Kiinassa kannustetaan ostamaan kotimaisia tuotteita ulkomaisten sijaan. Käykö näin, sitä emme vielä tiedä.

Myös kommunistisen puolueen halu kasvattaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia on Puustisen mielestä asia, johon pitäisi Euroopassa herätä mahdollisimman pian.

– Kiinan T&K-panostukset ovat jo nyt suuremmat kuin 27:n EU-maan yhteensä. Olennaista on ymmärtää se, että Kiina ei aio jäädä tämänhetkiselle kehitystasolle ja tyytyä tekemään halvalla alihankintaa länsimaisille yrityksille. Kiina haluaa itse kavuta lisäarvon tikkaita ylöspäin.

Made in China 2025 -ohjelmassa on aiemmin määritelty kymmenen toimialaa, joissa Kiina haluaa kehittyä johtavaksi tekijäksi.

– Kiina määrittää jo nyt monien toimialojen kehitystä. Kilpailu kovenee, ja länsimaisten yritysten pitää panostaa entistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen.

Kivihiilestä luopuminen on vaikeaa

Kiina on maailman suurin energiankuluttaja, joka tuo maahan valtavia määriä öljyä ja kaasua. Kiina on myös maailman ylivoimaisesti suurin hiilen käyttäjä. Maa tuottaa noin 60 prosenttia energiastaan hiilellä. Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on nyt noin 28 prosenttia.

Aiemmin Kiina on ollut passiivinen ilmastopolitiikassaan. Olikin suuri yllätys, kun Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa Kiinan tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.

– Viesti on luonnollisesti otettu vastaan positiivisesti. Jos halutaan päästä Pariisin ilmastotavoitteisiin, Kiinan täytyy olla mukana, Nuutilainen sanoo.

– Toisaalta on hankala nähdä, miten Kiina aikoo toteuttaa päästötavoitteet. Maa toki tuottaa paljon tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta on edelleen hyvin riippuvainen kivihiilestä. Kiina on investoinut vahvasti uusiin hiilivoimaloihin ja perustellut tätä sanomalla, että koska uudet voimalat ovat puhtaampia kuin vanhat, ne myös tukevat päästötavoitteita.

Täydellinen luopuminen hiilivoimasta vaatisi valtavia investointeja.

– Jos poliittista tahtoa löytyy, niin miksi ei. En kuitenkaan näe, että tuota tahtoa olisi vielä olemassa. Jos päästötavoitteisiin todella haluta päästä, ydinvoiman osuutta energiatuotannosta on myös lisättävä massiivisesti.

Uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Vaikka Kiinan talous kehittyy vauhdilla, velkaantumisen kasvu lienee huolenaihe myös tulevina vuosina.

– Talouskasvua pidettiin jo ennen koronakriisiä keinotekoisesti nopeana velan avulla, ja kriisi vain kiihdytti velan kasvua, Nuutilainen sanoo.

Presidentti Xi on todennut, että Kiinan on mahdollista kaksinkertaistaa taloutensa koko vuoteen 2035 mennessä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että talouden kasvuvauhdin pitäisi olla lähes viisi prosenttia vuodessa seuraavien 15 vuoden ajan. Jos tähän suuntaan halutaan todella pyrkiä, maa velkaantuu lisää ja riskit kasvavat koko ajan.

Niin tai näin, Kiinan talous kasvaa juuri nyt nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa.

Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan Kiina on ainoa suuri kansantalous, jonka talous kasvoi myös vuonna 2020. IMF:n ennuste lupaa Kiinalle 1,9 prosentin kasvua, jota seuraisi 8,2 prosentin kasvu vuonna 2021.

– Talouskasvu tarkoittaa sitä, että Kiinasta tulee yhä tärkeämpi kohdemaa länsimaisille yrityksille. Vaikka Kiinan kilpailuympäristö on arvaamaton ja monella toimialalla kotimaisia valtionyrityksiä suosiva, yhä useampi yritys kasvattaa panostuksiaan Kiinassa, Nuutilainen arvioi.

Suomalaisilla yrityksillä on Kiinassa yli 350 liiketoiminnallista yksikköä, joista osa myös valmistaa tuotteita merkittävästi Kiinassa. Tulevina vuosina määrä saattaa kasvaa. Puustisen mukaan suomalaisyrityksillä on hyviä mahdollisuuksia löytää Kiinasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa terveysteknologian, älyliikenteen, energian ja puhtaiden elintarvikkeiden sektoreilla.