Korkojen nousu huolettaa – onko huoleen syytä?
Lisää aiheesta
Asuntolainojen yleisenä viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor on noussut kevään aikana. Miinuksella pysytellyt korko lähestyy jo nollaa. Koron nousu positiiviseksi näkyisi asuntolainojen hinnoissa. OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela kertoo, mitä korkokehitys tarkoittaa asuntolainaa ottaneelle.
Koronapandemian aiheuttama äkkipysähdys taloudessa on nostanut monelle mieleen kysymyksen siitä, mitä asuntolainojen koroille on tapahtumassa. Kysymyksen taustalla voi olla 90-luvun laman aikana koettu voimakas korkojen nousu, joka heikensi ihmisten kykyä selvitä maksuistaan laman keskellä.
OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela rauhoittelee keskustelua.
– Markkinat odottavat euribor-korkojen kääntyvän laskuun, eli lähtökohtana on, että 12 kuukauden euribor ei nouse positiiviseksi. On kuitenkin muistettava, että epävarmuus euribor-korkojen kehityksestä on nyt suurta. On siis mahdollista, että 12 kuukauden euribor nousee lähiaikoina positiiviseksi, mutta korko tuskin tulee kauaa pysymään positiivisena, jos se positiiviseksi päätyy. Koska koronavirus on ajanut talouden poikkeukselliseen tilaan, voi muutoksia markkinaodotuksissa tapahtua nopeastikin, mutta tällä hetkellä euribor-korot näyttäisivät pysyvän negatiivisina.
Jos euribor-korko nousisi positiiviseksi, se näkyisi asuntolainan hinnassa. Lainaerän nousu riippuu lainan määrästä, lainatyypistä, valitusta viitekorosta ja lainan pituudesta. Esimerkiksi tasaerälainassa kuukausierä ei muutu korkojen noustessa, vaan laina-aika pitenee.
Asuntolainaa ottaneelle merkittävää on ensisijaisesti kuitenkin oman lainan koron tarkistuspäivä.
– Lainan korko tarkistetaan jokaiselle lainalle erikseen asetetulla koron tarkastuspäivällä. Merkitystä on myös sillä, millainen korkolattia lainassa on. Viime vuosina otetuissa lainoissa korko muuttuu siten, että koron ollessa positiivinen tarkastuspäivänä, kasvaa asuntolainan korko saman verran kuin asuntolainan viitekorko on positiivinen. Toisaalta, jos koron tarkastuspäivä oli juuri, ja viitekorkona on esimerkiksi yleinen 12 kuukauden euribor, ei korossa tapahdu vuoteen muutoksia.
Korona ei vastaa 90-luvun lamaa
90-luvun laman arvet näkyvät Suomessa yhä, ja talouskeskustelussa onkin pohdittu, millaisia yhtäläisyyksiä koronapandemialla ja 90-luvulla koetulla lamalla on. Kortelan mukaan tilanteet vertautuvat toisiinsa huonosti, jos mitenkään.
– Korkojen nousu 90-luvun lamassa johtui paljolti talouden sisältä tulleista häiriöistä, jolloin Suomella oli myös kiinteä oma valuuttakurssi. Nyt häiriö talouteen tulee sen ulkopuolelta. Häiriön mennessä ohi, alkaa palautuminen kohti normaalia muita talouskriisejä nopeammin, koska itse kriisin juurisyy ei ole taloudessa. Lisäksi Suomi on nyt osa euroaluetta, jonka keskuspankilla ei ole valuuttakurssitavoitetta, jolloin samat syyt korkeille koroille kuin 90-luvun lamassa eivät enää ole relevantteja nykytaloudessa.
Euribor-korot ovat sen sijaan nousseet talouskriisien yhteydessä. Esimeriksi finanssi- ja eurokriiseissä euribor-korot nousivat nyt nähtyä enemmän.
Mitä asuntolainaa harkitsevan pitäisi nyt ajatella? Kortelan mukaan asuntolainaa ottaessa koron valinta tulee tehdä kuten ennenkin.
– Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin mentyä ohi korkojen odotetaan edelleen pysyvän negatiivisina pidemmän aikaa. Pidemmällä aikavälillä korkojen nousu on edelleen mahdollista, mikä tulee huomioida päätöstä tehdessä.
Kortela neuvookin, että kukin arvioisi koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia, kuten lomautuksia tai irtisanomista, omaan talouteen.
– Nyt ei ole syytä tehdä mitään paniikkiratkaisuja. On hyvä muistaa, että asuntolainaankin saa nyt tarvittaessa helposti lyhennysvapaata.
Tutustu korkokattoon ja muihin talouden turviin op.fi:ssä.
Tarkastele asuntolainan kuukausierän muutoksia OP:n lainalaskurilla
Lue lisää: