Britannian ero Euroopan unionista lähestyy kovaa vauhtia ja asettaa saarivaltion markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset suurten kysymysten eteen.

– Kyllähän se mietityttää. Tulevaan on vaikea valmistautua, kun on niin vähän konreettista ja varmaa tietoa, toteaa ammattivalaisimia Isoon-Britanniaan vievän Atexor Oyn toimitusjohtaja Johannes Leppihalme.

Britannia lähtee EU:sta 29. maaliskuuta 2019. On kuitenkin yhä epäselvää, tapahtuuko ero ilman sopimusta vai yhdessä EU:n kanssa sovittujen pelisääntöjen ja siirtymäajan puitteissa.

Viime aikoina pahasti takkuilleet neuvottelut ovat saaneet monet epäilemään, että sopua ei välttämättä synny ajoissa. Silloin Britannian ja EU-maiden välisessä kaupankäynnissä siirryttäisiin automaattisesti noudattamaan Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä. Tämä tarkoittaisi tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden loppua sekä erilaisia tulleja ja määrällisiä rajoituksia.

Tullit ja hidasteet mietityttävät

Räjähdysvaarallisissa ympäristöissä toimiviin valaistusratkaisuihin erikoistunut Atexor on vienyt tuotteitaan Isoon-Britanniaan jo parinkymmenen vuoden ajan. Maa on tärkeä markkina-alue yritykselle, jonka asiakaskunnasta suuri osa toimii kaasu- ja öljyalalla.

– Pitkään myimme Britanniassa paikallisen jälleenmyyjän kautta, mutta kolme vuotta sitten perustimme tytäryhtiön Aberdeeniin, Skotlantiin, Leppihalme kertoo.

Päätös tytäryhtiöstä syntyi, koska siihenastinen jälleenmyyjä muuttui Atexorin kilpailijaksi. Oman yhtiön kautta päästiin myös läheisempään ja sujuvampaan kontaktiin asiakkaiden kanssa.

Sattumalta lähes samaan aikaan Britannia päätti kansanäänestyksellä erota EU:sta, ja tulevaisuus Britannian markkinoilla muuttui hyvin epävarmaksi.

Kuva: Atexor

Ennen kaikkea Leppihalmea mietityttävät vielä auki oleva kauppasopimus ja se, kuinka kauan sen saavuttamisessa tulee kestämään.

– Jos tulee tullimuodollisuuksia ja hidasteita rajalle, sillä voi olla ikäviä vaikutuksia toimitusten nopeudelle, myynnille ja ennen kaikkea brändillemme. Meidät kun tunnetaan nimenomaan ripeistä ja luotettavista kuljetuksista, hän toteaa.

Atexorin tärkeimmät kilpailijat Britannian markkinoilla ovat paikallisia yrityksiä. Jos mahdolliset tullimaksut nostavat Suomesta tuotavien tuotteiden hintaa, kilpailijat voivat saada hintakisassa ratkaisevan etumatkan.

– Toisaalta brittiyritykset joutuisivat kamppailemaan samojen maksujen kanssa viedessään tuotteita Eurooppaan, mikä tasoittaa tilannetta, Leppihalme pohtii.

Nopea sopimus kaikkien intressi

Vaikka brexit mietityttää, Leppihalme suhtautuu tulevaisuuteen rauhallisesti. Hän uskoo, että mahdollisten siirtymäkipuilujen jälkeen sujuva kaupankäynti EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu, koska se on molempien osapuolien intresseissä.

– Teemme paljon kauppaa myös EU:n ulkopuolisten alueiden kanssa, joten ei ero sinällään ole mikään maailmanloppu. Öljy- ja kaasuala on globaali markkina, ja asiakkaamme löytävät kyllä kanavansa tuotteidemme hankkimiseen.

Epävarmoina aikoina Atexorin tukena ovat myös pitkä historia ja vahvat verkostot Brittein saarilla. Kolmen viime vuoden aikana yrityksen myynti Britanniassa on noussut tasaisesti.

Leppihalme kuitenkin sanoo ymmärtävänsä, että vasta Britannian markkinoilla aloitteleville tai sinne pyrkiville yrityksille tilanne on haastavampi. Suunnitelmia on todella vaikea tehdä, kun tulevaisuudesta ei ole varmaa tietoa.

– Kyllä se varmasti nostaa kynnystä yrittää näille markkinoille.

Samaa pohtii Hampshiressa, Englannissa asuva suomalainen Rita Smalley, joka pyörittää yhtiökumppaninsa kanssa brittimarkkinoille halajavia suomalaisia yrityksiä konsultoivaa Small and Blunt Colsulting -firmaa.

– Ainakaan vielä brexit ei varsinaisesti näy meille ohjattavien asiakkaiden määrässä, mutta kysymyksissä kylläkin. Yrittäjät kaipaavat kovasti vastauksia siihen, mitä kannattaisi tehdä ja kuinka valmistautua muutoksiin.

Myös Smalley suhtautuu lähestyvään brexitiin miettiväisenä mutta rauhallisena. Hänen mukaansa tilanteeseen pätee vanha totuus siitä, että kun valuuttakurssit muuttuvat, se tuo joillekin tappioita ja toisille voittoja.

– Suomalainen tuote saattaa äkkiä muuttua Britanniassa todella kalliiksi ja viedä jälleenmyyjiltä järkevät katteet. Toisaalta esimerkiksi palvelut matkaavat rajojen yli huomattavasti helpommin, joten niiden saralla voi syntyä uusia mahdollisuuksia.

Tapahtui brexit missä muodossa tahansa, Smalley pitää selvänä sitä, että suurimmat vaikutukset tullaan näkemään vasta viiveellä.

– En usko, että isot yritykset ottavat ja lähtevät Briteistä noin vain. Suurten laivojen kääntäminen vie aina aikaa.

Verkostojen hyödyntäminen ratkaisee

Smalley on työskennellyt Suomen ja Britannian välisen kaupan rajapinnassa jo 18 vuotta.

– Nykyään suomalaiset lähtevät rohkeammin yrittämään kansainvälisille markkinoille, mikä on hienoa. Aina ei kuitenkaan ymmärretä, miten kova kilpailu Britanniassa on. Täällä ei lyödä läpi ilman kovaa työtä ja panostusta, hän toteaa.

Esimerkiksi suomalaiselle IT-osaamiselle, puhtaalle ruoalle ja sen innovaatioille riittää nyt kysyntää Britanniassa. Osaamisen ja tuotteiden paketointi on kuitenkin Smalleyn mukaan Britanniassa korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

– Usein neuvonkin, että suomalaisten yritysten kannattaisi lyöttäytyä yhteen paikallisen toimijan kanssa ja hyödyntää heidän osaamisensa markkinoinnissa ja viestinnässä, hän sanoo.

Leppihalme kannustaa Britannian valloituksesta haaveilevia yrityksiä verkostoitumaan rohkeasti myös jo maassa toimivien suomalaisten kanssa. Atexor esimerkiksi hankki Aberdeenin tytäryhtiöönsä vetäjän suoraan suomalaisten kontaktien avulla.

– Kannattaa muistaa, että suomalaisilla on jo laajat, meitä ja Britanniaa yhdistävät verkostot. Niitä kannattaa hyödyntää!