Rahapolitiikan keventämisellä on tähdätty pitkään jatkuneen hyvin hitaan talouskasvun piristämiseen. Päämääränä on saada säästöjä liikkeelle investointeihin ja kulutukseen, jotta talous vauhdittuu. Välineenä toimii EKP:n kehittämä historiallinen korkokokeilu, jonka seurauksena euroalueen keskuspankki ja monet suurten teollisuusmaiden keskuspankit ovat painaneet markkinakorkoja kohti nollaa ja jopa sen alle.

Vastaavassa tilanteessa ei ole oltu koskaan ennen, joten niin sanotun nollakorkopolitiikan vaikutukset puhuttavat myös suurten yritysten hallituksia ja talousjohtoa. Esimerkiksi korko- ja osakesijoitusten osalta tuottonäkymät ovat negatiivisten korkojen vuoksi aiempaa vaatimattomampia.

– Matalariskisissä, kassavarojen luonteelle sopivissa kohteissa on tarjolla negatiivista tai nollatuottoa. Jos haluaa tavoitella korkeampaa tuottoa, pitää olla valmis lisäämään kohteen vastapuoliriskiä tai sijoituksen maturiteettia, sanoo OP Ryhmän tarjoomajohtaja Janne Antila.

Rahoituspäätösten suhteen nykyinen tilanne ei kuitenkaan ole muuttanut ajattelua hyvistä käytännöistä. Suurten yritysten ajattelussa investointipäätöksissä ohjaavana tekijänä toimii kysyntä, ei rahoituksen hinta – ja näin tulee ollakin.

– Investoiminen vain siksi, että raha on halpaa eikä sillä ole kysyntää, ei ole järkevää. Päätöksenteon tulee olla kysyntävetoista ja investointien perustua siihen, että markkinanäkymä on hyvä.

Myös Tapio Engström, Suominen Oyj:n talousjohtaja korostaa liiketoimintanäkökulman tärkeyttä päätöksissä.

– Katsomme aina missä markkina on – "kärryä ei voi laittaa hevosen eteen" – eli aina täytyy olla liiketoiminnan näkökulmasta järkevä ajatus siitä, mitä olet tekemässä. Olemme toki kaikki vähän hämmästyneitä tilanteesta ja ajattelemme että jokin riski vaanii nurkan takana, mutta emme vain enää oikein tiedä millainen. Se nostaa rimaa ja jos et tiedä mitä tehdä, älä tee mitään. Varovaisuus lisääntyy.

Kun osakkeen arvo nousee ja kaikki investoinnit kannattavat, riskinä ovat ylikorkeat arvostustasot. Siksi yrityskauppoja tehdään nyt harkiten, ja laskennassa käytetään aiempaa pidempiä aikasarjoja.

Kassavirran ja käyttöpääoman merkitys on kasvanut

Myös käyttöpääoman tehokkaaseen käyttöön liittyen vanhat hyvät lainalaisuudet pätevät sinällään myös nykytilanteessa, eikä niitä ole lähdetty suurissa yrityksissä radikaalisti muuttamaan.

– Tasapainotteluahan tämä aina on, käyttöpääomaan liittyy myös operatiivisia asioita eli paljon muutakin kuin rahan kustannus. Rahan hinta ei niinkään vaikuta käyttöpääoman johtamiseen, vaan enemmänkin toiminnan tehokkuus, toteaa Orion Oyj:n talousjohtaja JariKarlson.

Kassanhallinnan‍ tärkeys ei olekaan Janne Antilan mukaan vähentynyt, vaan sen pitää olla tehokasta, jotta kassavaroilla voidaan tehdä järkeviä päätöksiä.

– Perinteisesti kassavarat ovat olleet yritykselle elementti, joka tuottaa vähemmän kuin pääoman tuottovaade on, eikä siinä ole tapahtunut mitään erityistä muutosta. Sen sijaan konkreettinen muutos monelle pääoman tehokkuutta taseen kautta ajattelemaan tottuneelle on, että nyt kun negatiivista korkoa veloitetaan, siitä syntyy välitön tulosvaikutus.

Kassavirran merkityksen kasvu näkyy niin yritysten strategisissa kuin henkilökunnalle asetetuissa tavoitteissa.

– Mitä kassavaroihin sijoittamiseen tulee, suurten yritysten edustajat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että yli-innovatiivinen ei kannata olla ja lähteä hakemaan poikkeuksellista tuottoa. Esimerkiksi, jos tuotto on nolla, markkinakoron päälle 30 korkopisteen tuoton hakeminen vaatii lisäriskinottoa ja sitoutumista, Antila toteaa.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että suurissa suomalaisyrityksissä negatiivisten korkojen tuomia mahdollisuuksia kartoitetaan, mutta myös varovaisuus on lisääntynyt. Epävakaassa maailmassa konservatiivisuus puoltaa paikkaansa ja lyhyen tähtäimen optimoinnin sijaan moni on toistaiseksi keskittynyt pitämään perusasiat ennallaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin 16.12.2016 taloudessa.fi-palvelussa.