Fazerin tunnetuin suklaatuote sai alkunsa 1920-luvulla. Tuolloin makeisyritystä johti perustaja Karl Fazer, joka aloitti makeistehtailun vuonna 1897. Parikymmentä vuotta myöhemmin näki päivänvalon klassikkosuklaa Fazerin Sininen. Tarina suklaa synnystä on kuin elokuvan käsikirjoituksesta.

Karl Fazerin Sven-pojalla oli englantilainen liiketuttava nimeltään Shaller. Britin sukulaismiehellä oli vakava silmäsairaus, jonka parantumisessa Sven Fazerilla oli sormensa pelissä. Sven käytti hyväksi suhteitaan ja järjesti Shallerin vävypojan silmäsairauksiin erikoistuneelle lääkärille hoitoon. Silmäsairaus parantui ja Shaller koki olevansa kiitollisuudenvelassa Svenille.

Palkkioksi Shaller päätti Sven Fazerille hallussaan olleen sveitsiläisen suklaareseptin, jonka pohjalle lanseerattiin suklaatuote nimeltään Fazerin Sininen. Vuosi oli 1922 ja erinomaisena markkinointimiehenä tunnettu Karl Fazer teki siniseen kääreeseen verhotusta suklaastaan todellisen brändiveturin.

Fazerin Sinisen kääreessä on alusta pitäen ollut Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus ja se on verhottu siniseen kääreeseen. Sininen symboloi Karl Fazerin mukaan Suomen luontoa ja itsenäisyyttä. Tuo syvän sininen väri on rekisteröity Fazerin käyttöön ensimmäisenä väritavaramerkkinä vuonna 2001.

Kaakaon tulevaisuus vaakalaudalla

Klassikkosuklaan menestys on kestänyt vuodesta 1922 näihin päiviin saakka, mutta suklaan ystäviä on peloteltu ruskean herkun katoamisella maailmasta. Surkeimpien visioiden mukaan saamme heittää suklaalle hyvästit jo vuonna 2020. Se tarkoittaisi sitä, että Fazerin Sininen ei tulisi koskaan täyttämään sataa vuotta.

Syynä synkille visioille ovat ilmastonmuutos ja viljelijöiden katoaminen tai siirtyminen tuottoisampiin tuotteisiin. Kaakaon viljelemisestä saatava korvaus viljelijälle ei ole yhtä hyvä kuin vaikkapa kumista, joten kaakaon tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla. Liikenteen kasvu kun on saanut viljelijöitä siirtymään kuminviljelyn pariin.

  • Nämä jutut ovat hiukan spekulatiivisia, mutta viljelyyn liittyy kyllä haasteita, kommentoi Fazerin Yritysvastuujohtaja Nina Elomaa.

Haasteena on pääasiassa ilmastonmuutos, joka uhkaa monen muun viljelykasvin tavoin myös kaakaota. Kaakao kasvaa lähellä päiväntasaajaa ja sille suosiollisia vyöhykkeitä on varsin rajatusti. Ilmaston muuttuminen tekee viljelystä jatkuvasti hankalampaa ja uhka viljelymahdollisuuksien katoamisesta on todellinen. Afrikassa keinokastelua ei juuri ole, joten ilmaston kuivuminen ja lämpeneminen tekevät hallaa sadoille.

Viljelijät itse tosin ovat sitä mieltä, että kaakao ei ole katomassa mihinkään, vaikka kumiplantaasit tuottavatkin paremman katteen kuin kaakaon viljely. Kumin menekki on liikenteen kasvaessa ollut kovempi, mutta tällä hetkellä kelkka näyttäisi kääntyvän liikenteen vähenemisen suuntaan. Tämä saattaa tarkoittaa hyvää kaakaon ystäville.

Kaakaon raaka-aineet tulevat mm. Norsunluurannikolta, jossa kaakao ja kumi kasvavat sulassa sovussa. Se onkin Nina Elomaan mielestä järkevää, sillä näin viljelijät eivät näin ole yhden ainoan raaka-aineen ja sen markkinahinnan vaihteluiden varassa.

Nuoriso ei ole kiinnostunut raskaasta viljelytyöstä

Ilmastonmuutoksen lisäksi viljelyä uhkaavat kaupungistuminen ja uudet sukupolvet. Nuoret eivät ole kiinnostuneita tekemään raskaita viljelytöitä, vaan haluavat muuttaa kaupunkeihin ja tehdä ruumiillisesti kevyempää työtä. Raskas ruumiillinen työ siis näyttää kiinnostavan yhä harvempia kaikkialla maailmassa.

Mitä tapahtuu jos viljelyplantaaseille ei löydy työn jatkajia? Silloin tilanne on heikompi, sillä hoitamattomat viljelykset eivät luonnollisesti tuota satoa. Pienempi sato myös nostaa kaakaon hintaa, sillä raaka-aineen hintaan pätee kysynnän ja tarjonnan laki.

Viimeisen kolmen vuoden aikana kaakaon hinta on ollut korkealla, sillä satokaudet ovat olleet keskimääräistä heikompia. Viime vuoden lopulla kaakaon hinta lähti jyrkkään laskuun, sillä sato oli hyvä ja tarjontaa enemmän. Kaakaon hinnan laskua selitetään myös maailmanlaajuisesti pienentyneellä suklaa kysynnällä.

Suomessa kaakaon maailmanhinta ei vaikuta suoraan ainakaan Fazerilla suklaan hintaan, sillä lopputuote – eli suklaalevy – on hinnoiteltu niin, että yhden raaka-aineen hinta ei heilauta sitä suuntaan tai toiseen. Itse asiassa kaakaopavun hintaa Fazerilla ei niinkään seurata, vaan kaakaovoin.

  • Me emme osta kaakaopapuja, vaan kaakaovoita, kaakaomassaa ja tietysti kaakaojauhetta.

Fazerilla ei myöskään ole isoja varastoja raaka-aineita, vaan ne pyritään saamaan valmiiksi tuotteeksi mahdollisimman pian.

Pitääkö reseptiä muuttaa?

Jos kaakaon saaminen raaka-aineeksi on jatkossa haastavampaa, niin onko olemassa paineita reseptin muuttamiselle ja kaakaomäärän pienentämiselle? Paineita toki voi olla olemassa, mutta lähes muuttumattomana säilyneen reseptin säilyminen entisellään on erittäin tärkeää.

  • Makuelämyksen pitää pysyä samanlaisena, korostaa Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa.

Reseptiä säilytetään Elomaan mukaan kassakaapissa, sillä se on yksi Fazerin tärkeimmistä ja tarkimmin varjelluista salaisuuksista. 1920-luvulla suklaavalmistajalle siirtynyt paperinpala lienee melko hauras ja hapristunut ja sitä tuskin on katseltu vuosikymmeniin reseptimielessä.

Fazerin Sinisen maku syntyy kaakaon lisäksi mm. maidosta, sokerista ja aromeista. Tärkein suklaan makuun vaikuttava tekijä on kuitenkin kaakao, joka tulee Fazerin tapauksessa Ecuadorista ja Länsi-Afrikasta. Jossain vaiheessa kaakaon alkuperämaata on jouduttu muuttamaan saatavuuden vuoksi, mutta maku on pidetty ennallaan.

Suklaa on makunsa kannalta haastava makeinen, sillä luonnontuotetta tärkeänä raaka-aineenaan käyttävä herkku on herkkä laji. Luonnonkasvin makuun kun vaikuttavat merkittävästi kasvuolosuhteet. Sen vuoksi Fazerilla on panostettu vastuullisuustyöhön. Suomalainen suklaatehdas siis pitää huolta siitä, että viljelijöillä on Ecuadorissa ja Länsi-Afrikassa asiat kunnossa.

Vuonna 2009 Fazer sai sertifikaatin, jonka mukaan sen suklaatuotteissa käytetään 100% vastuullisesti tuotettua kaakaota. Suoritus on kova ja työ jatkuu edelleen. Se on myös rahallisesti mittava investointi.

Sininen vetoaa suomalaiseen makuhermoon

Fazerin Sininen suklaa on pitänyt pintansa Suomen suosituimpien suklaatuotteiden joukossa koko pitkän historiansa ajan. Suklaa on saanut tunnustusta myös kansainvälisesti ja se tunnetaan erittäin korkeatasoisena ja maukkaana maitosuklaana.

Suomalaiset ovat tottuneet Sinisen mietoon makuun ja usein maailmalla törmää huomattavasti tummempiin suklaalaatuihin. Suomalainen suklaamaku on muokkaantunut vahvasti Fazerin ansiosta, eikä siihen ole tullut kovin suuria muutoksia vuosien varrella. Lähinnä vanhojen tuttujen makujen rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja.

  • Kehittelemme jatkuvasti uusia makuja, joista jotkut kestävät ja jotkut eivät.

Karppausbuumi ja muut erikoisruokavaliot ovat nostaneet erityisesti sokerin ja useassa tapauksessa myös maidon syntilistalle. Voisikin kuvitella, että se olisi vaikuttanut maitosuklaan menekkiin, mutta ainakaan myyntiluvuissa terveystrendit eivät ole näkyneet. Suklaan menekki on pysynyt ennallaan sokerin demonisoinnista huolimatta. Ehkä suklaata syödään crossfit-kavereilta piilossa ja kotisohvalla peiton alla.

Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa on sitä mieltä, että elämästä nauttiminen on tärkeää. Hän korostaa ruokavalion terveellisyyttä, mutta muistuttaa, että sekaan mahtuu myös suklaa. Kunhan muistaa kohtuuden.

Tutkimusten mukaan suklaa ei kohtuudella nautittuna nosta painoa tai vaikuta terveyteen heikentävästi. Itse asiassa erityisesti tumman suklaan ja kaakaon on useassa tutkimuksen todettu olevan jopa terveyttä edistävä aine.

Mutta pitääkö suklaan tulevaisuudesta olla huolissaan? Pitää ja ei pidä. Tärkeää on varmistaa se, että suklaassa käytetty suklaa on vastuullisesti tuotettua. Se ei ole ituhippitouhua, vaan tervettä järkeä. Erityisesti suklaafanaatikon kannattaa siis olla kiinnostunut ilmaston muuttumisesta, sillä pahimmillaan se saattaa johtaa kaakaon loppumiseen.