Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista ei osoita laantumisen merkkejä. Kauppakiistan sopimusneuvottelujen yhdestoista kierros päättyi tuloksettomana. Sen sijaan, että maat olisivat lähempänä ratkaisua, asetti kumpikin toistensa tuotteille uusia tulleja toukokuun aikana.

Toukokuun alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti korottavansa Kiinasta tuoduille tavaroille asetettavia tullimaksuja. Uusien tullimaksujen astuessa voimaan noin 200 miljardin Yhdysvaltain dollarin (noin 179 miljardin euron) arvoisen tavaramäärän tullimaksu nousee kymmenestä prosentista kahteenkymmeneen viiteen prosenttiin.

Se osa Kiinasta Yhdysvaltoihin tuodusta tavarasta, joka ei ole vielä Yhdysvaltojen asettamien tullimaksujen alaisena on arvoltaan noin 325 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 290 miljardia euroa). Yhdysvaltain presidentti Trumpin mukaan tämäkin osuus tuonnista joutuu kahdenkymmenenviiden prosentin tullimaksujen alaiseksi, mikäli neuvotteluissa ei edistytä.

Kiina taas nosti tarkkaan valittujen Yhdysvalloissa valmistettujen Kiinaan vietävien tuotteiden tullimaksuja. Kiinan asettamien tullimaksujen suuruus vaihtelee tuotteesta riippuen viidestä kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin.

Tullit tulivat voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

Kiinan julkaistessa yksityiskohtaisen listan tullimaksujen alaisiksi joutuvista tuotteista oli selkeästi nähtävissä, että uusien tullimaksujen kohteet oli valittu todella strategisesti. Ne iskevät Yhdysvaltojen Kiinaan vietävien tavaroiden suurimpiin kategorioihin, kuten puuvillatuotteisiin, teknologiaan sekä koneisiin ja laitteisiin.

Kuka lopulta maksaa?

Tullien asettaminen on houkutteleva ratkaisu poliitikoille. Yhdysvaltojen kongressin

tietopalvelu raportoi, että maa keräsi kauppakiistaan liittyviä tullimaksuja noin 41 miljardin Yhdysvaltain dollarin (noin 36 miljardin euron) edestä vuoden 2018 aikana. Ilmoitettujen tullimaksujen tullessa voimaan, Yhdysvallat kerännee vuonna 2019 noin 74 miljardin Yhdysvaltain dollarin (noin 66 miljardin euron) edestä tullimaksuja.

Tullinokittelun ongelmana kuitenkin on, että sen vaikutukset osuvat myös tullit asettaneen maan talouden sisäisiin toimijoihin. Vaikka osa kiinalaisista tuottajista saattaa laskea Yhdysvaltoihin myymiensä tuotteiden hintoja, Kiinassa valmistettujen kalliimpien tuotteiden hinnan maksavat pääasiassa yhdysvaltalaiset sisäänostajat ja lopulta kuluttajat. Tällöin tullimaksu toimii hieman korotetun arvonlisäveron tavoin. Ilmiö toistuu samanlaisena myös Yhdysvalloissa valmistettujen tuotteiden kohdalla Kiinan markkinoilla.

Yhdysvaltojen ja Kiinan presidenttien on mahdollisesti tarkoitus tavata kesäkuun lopussa Japanin pääkaupungissa Tokiossa järjestettävässä G20-kokouksessa, johon osallistuu maailman yhdeksäntoista rikkaimman maan johtajat, sekä Euroopan unionin edustajat. Kansainvälisen asiantuntijoiden mukaan kauppakiistan päättävä sopimus allekirjoitetaan aikaisintaan tuolloin – jos silloinkaan.

Ongelmia maailmantaloudelle

Mikäli ratkaisuun päästään seuraavien viikkojen aikana, ovat maiden toisilleen asettamat tullit olleet parhaassakin tapauksessa voimassa vähintään kuukauden. Maiden talouksien valtavasta koosta ja maailmankaupan kansainvälisestä luonteesta johtuen sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kaupalla tai sen esteillä on vaikutuksia koko maailmantalouteen.

Informaatiopalveluja tarjoava yhdysvaltalainen uutistoimisto Bloomberg arvioi toukokuussa, että mikäli molemmat maat lisäävät tullimaksut kaikille toistensa valmistamille tuotteille nykyisen tason mukaisesti, koko maailmantalouden bruttokansantuote pienenee noin 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 536 miljardia euroa) vuoden 2021 aikana. Pelkästään Kiinan bruttokansantuote pienenisi noin puoli prosenttia ja Yhdysvaltojen noin 0,2 prosenttia jos verrataan tilanteeseen, missä tullimaksuja ei olisi asetettu.

Mikäli molemmat maat nostavat tullimaksuja kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin,

Bloombergin mallilaskelman mukaan Kiinan bruttokansantuote pienenee 0,8 prosenttia, Yhdysvaltojen 0,5 prosenttia ja koko maailman 0,5 prosenttia vuoden 2021 aikana.