Pohjola Sairaalan neurologi Veli Tuomivaara on uransa aikana hoitanut noin pariakymmentä krooniseen väsymysoireyhtymään sairastunutta. Hän kertoo, että oireyhtymää on vaikea tunnistaa eikä sen tarkkaa syntymekanismia tunneta.

‒ Kyseessähän on osin toiminnallisena pidetty oireyhtymä, joka voi johtua monista eri taustoista ja syistä. Yhtä tiettyä syntymekanismia sille ei ole voitu todentaa, Tuomivaara sanoo.

Krooninen väsymysoireyhtymä on hänen mukaansa masennusta ja uupumusta paljon rajumpi tila. Sen parantamiseksi ei ole muuta hoitokeinoa kuin rauhoittaa arkeaan selviytyäkseen.

Jo aivan pieni rasitus aiheuttaa uupumusta ja huonovointisuutta. Lisäksi tila kehittyy yleensä äkillisesti, eivätkä lepo ja nukkuminen auta vointia. Kroonisesta väsymysoireyhtymästä voidaan puhua, kun oireet‍ ovat kestäneet ainakin kuusi kuukautta.

Kroonisessa väsymysoireyhtymässä suorituskyky laskee merkittävästi, mikä hankaloittaa selviämistä aivan tavallisesta arjesta. Esimerkiksi opiskelu, työ ja sosiaalinen elämä voivat kärsiä.

Krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy usein joko lähimuistin tai aloitekyvyn puutetta sekä huimausta tai heikotusta. Hyvin usein oireyhtymään liittyy myös psyykkisiä oireita.

Laukaisevia tekijöitä useita

Tuomivaara kertoo, että krooninen väsymysoireyhtymä on harvinainen sairaus. Kriteerit täyttävistä potilaista puolella todetaan tutkimusten jälkeen jokin muu syy oireisiin.

Kroonisen väsymysoireyhtymän syyksi arvellaan nykyisin fyysistä tai psyykkistä stressireaktiota, autoimmuunisairautta tai jatkuvasta tulehdustilasta seurannutta reaktiota, jolloin kehon puolustusmekanismi jää päälle. Oireyhtymän aiheuttajaksi on epäilty myös keskushermoston tulehdussairautta.

Tuomivaaran mukaan ehkäisykeinoja on vaikea sanoa, mutta esimerkiksi infektioiden jälkeen rasitusta kannattaa lisätä asteittain ja kuunnella kehoa tarkasti.

Tuomivaara varoittaa rehkimästä sairaana. Hän muistuttaa, että väsymysoireyhtymä voi johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Yrittäjälle tämä voi merkitä koko elämäntyön loppumista kuin seinään.

‒ Sairautta hoidetaan oireista riippuen rasitusta hitaasti lisäten. Myös terapiaa hyödynnetään tarvittaessa. Krooniselle väsymysoireyhtymälle on hyvin tyypillistä, että oireet saattavat aaltoilla. Vuosien kuluessa ne voivat lievittyä ja osa jopa paranee, Tuomivaara jatkaa.

Hän sanoo, että sairastunutta yritetään sopeuttaa tilanteeseen. Potilas voi siedättää itseään esimerkiksi lisäämällä kävelylenkin pituutta asteittain.

Jos tunnet väsymystä ja haluat keskustella asiasta ammattilaisen kanssa, löydät Pohjola Sairaalan lääkäreiden yhteystiedot täältä‍.

Lue lisää työhyvinvoinnin edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä.‍