Diabeteksella on useita alamuotoja, mutta kaksi yleistä ja hyvin tunnettua päätyyppiä: tyypin 1 ja tyypin 2 taudit.

Tyypin 1 diabetesta kutsuttiin aiemmin nuoruustyypin diabetekseksi. Sitä sairastavat tarvitsevat pysyvästi insuliinihoitoa, koska heidän haimansa ei enää kykene tuottamaan insuliinia.

Pohjola Terveydessä työskentelevän lääkäri Tuomo Oikaraisen mukaan ykköstyypin diabetes puhkeaa, kun haiman oma insuliinituotanto lakkaa.

– Kun haima ei enää eritä insuliinia, verensokeri nousee nopeasti. Tällöin elimistö pyrkii poistamaan ylimääräistä sokeria virtsaan, mikä oirehtii runsaana virtsaamisena. Sitä puolestaan seuraa janon tunne ja runsas juominen, Oikarainen kertoo.

Hoitamattomana potilaan yleistila heikentyy nopeasti, minkä vuoksi insuliinihoito on aloitettava viipymättä sairaalassa. Taudin alku on nopea ja jo taudin epäily vaatii verensokerimittauksen tekemistä päivystyksessä.

Kakkostyypin diabetes yleistyy

Tyypin 2 diabetesta on puolestaan nimitetty aikuistyypin diabetekseksi, koska se liittyy tavallisesti ylipainoon ja keskivartalolihavuuteen. Sitä hoidetaan ruokavaliolla, tableteilla tai insuliinilla.

Tuomo Oikarainen sanoo, että tyypin 2 diabeteksesta tunnistetaan useampia tyyppejä, mutta valtamuodossa syynä on kehon resistenssi insuliinille.

– Riskitekijät tunnetaan ja niiden perusteella jokainen voi haarukoida omaa riskiään. Keski-ikä, ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus sekä liikkumattomuus ovat taudin suurimmat riskitekijät. Monesti tyypin 2 diabetekseen liittyy myös perinnöllinen alttius, Oikarainen kertoo.

Tyypin 2 diabetes on alkuvaiheessa usein oireeton. Sairastuminen tapahtuu yleensä yli 40 vuoden iässä, mutta ylipainon lisääntyessä sairautta tavataan yhä nuoremmilla.

Sitä sairastaa jo yli 300 000 suomalaista ja lisäksi noin 150 000 tietämättään. Arvioiden mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Se on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa ja koko maailmassa.

Oireilevan, erityisesti riskiryhmään kuuluvan hoitoon pääsyn tulisi tapahtua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Rokotteesta ratkaisu?

Tavallisesti ykköstyypin diabeteksesta puhutaan lapsuusiän diabeteksena ja nykyisinkin noin 500 alle 15-vuotiasta sairastuu siihen vuosittain.

Yhä useampi tällainen insuliinipuutosdiabeetikko on kuitenkin aikuisikäinen, jolloin puhutaan myöhäissyntyisestä insuliinipuutosdiabeteksesta (LADA = Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Se saatetaan alkuvaiheessa sekoittaa tyypin 2 diabetekseen, josta se kuitenkin eroaa verensokeritason jatkuvan nousun myötä.

– Perinteisesti ajatellaan, että tyypin 1 diabeteksen ehkäisy ei ole mahdollista. Tämäkin voi muuttua lähivuosina, kun Suomessa kehitteillä oleva diabetesrokote pääsee markkinoille. Rokote suunnataan tiettyä enteroviruksen alatyyppiä vastaan, jonka arvellaan olevan yksi ykköstyypin diabeteksen aiheuttajista, Oikarainen kertoo.

Elintavoilla riskiä pienemmäksi

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Avainasemassa ovat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus.

Tuomo Oikarainen kehottaakin riskiryhmään kuuluvia miettimään, mikä olisi helpoin keino parantaa omia elintapoja. Sen jälkeen kannattaa pohtia, mikä estää hyvien aikeiden toteutumista.

– Esteiden poisto on helpoin tapa saada asioita toteutumaan.

Oikaraisen mukaan keino voi olla esimerkiksi liikunta-ajan varaaminen kalenteriin ja liikkumaan motivoivien, hyvien urheiluvaatteiden ostaminen. Aikaa kannattaa varata myös sille, että suunnittelee viikon ruokaostokset etukäteen. Kun kotona on nopeasti valmistuvaa ja terveellistä ruokaa saatavilla heti työpäivän jälkeen, repsahduksia tapahtuu vähemmän.

– Yksilöllä on vastuu omista elintavoistaan, mutta ympäristö ja yhteiskunta vaikuttavat paljon siihen, miten hyvin ihminen pystyy tekemään terveellisiä valintoja. Tärkeintä on löytää keinot, joilla ihmiset motivoituvat auttamaan itse itseään, Oikarainen summaa.

Näin tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elintavoilla

  1. Pysyttele normaalipainoisena. Tyypin 2 diabeteksen suurin yksittäinen riskitekijä on ylipaino. Erityisen vaarallisia ovat vyötärönseudulle kertyneet kilot.
  2. Syö terveellisesti ja monipuolisesti. Omaksu säännöllinen ateriarytmi.
  3. Mittauta arvosi. Verensokeritaso kannattaa selvittää nelikymppisenä. Tee diabetesriskitesti.
  4. Liiku säännöllisesti. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksista tiedetään, että päivittäinen, noin 30 minuutin pituinen, kohtuukuormitteinen, kestävyystyyppinen liikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista noin 60 prosenttia myös korkean riskin henkilöillä.
  5. Huomioi perintötekijät. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, on lasten elinikäinen riski sairastua diabetekseen 40 prosenttia. Jos molemmilla vanhemmilla on diabetes, on sairastumisriski 70 prosenttia.