Hälytinmatto lattialla ja turvakoru kädessä – näin teknologia auttaa muistisairasta
Lisää aiheesta
Apuvälineet ja sovellukset auttavat muistisairasta arjessa ja tuovat turvaa. Nämä viisi keinoa ovat jo saatavilla.
Muistisairaus voi jo alkuvaiheessa vaikeuttaa arkielämää. Lähimuisti saattaa toimia huonosti, ja esineet voivat olla hukassa. Voisiko teknologia tuoda helpotusta? Erilaisia apuvälineitä, kuten muistisairaan kotihoidossa avustavaa robotiikkaa, on jo olemassa ja sitä kehitellään aktiivisesti varsinaisen hoivatyön rinnalle.
Näitä mahdollisuuksia muistisairas ja hänen läheisensä voivat kokeilla jo nyt.
Ajastettu äänimuistutus auttaa arjen pyörittämisessä
Sairauden alkuvaiheessa muistisairaalle voi olla apua teknologiasta, jota hän pystyy käyttämään itse. Tässä vaiheessa voi ottaa käyttöön muistia tukevia elektronisia muistuttimia.
Yksinkertaisimmat muistuttimet ovat paristo- tai sähkökäyttöisiä laitteita, joihin voi äänittää viestin omalla tai omaisen äänellä. Laitteisiin voi nauhoittaa lyhyitä viestejä ja asettaa ne muistuttamaan tiettynä kellonaikana, esimerkiksi ”muista syödä lounas” tai ”muista ottaa lääkkeet”.
Kotiovelle voi hankkia liiketunnistimella toimivan muistuttimen, joka toistaa kotoa lähtiessä vaikkapa ”muista ottaa avain ja kännykkä mukaan”. Lieden luona liikkuessa muistutin voi kertoa ”muista sammuttaa hella.”
Jos muistisairaalla on käytössä älypuhelin, siihen voi ladata muistutussovelluksen. Esimerkiksi Android-laitteilla toimii simppeli MyVoiceReminder.
Vuorokausikalenteri luo rytmiä päivään
Ajan hahmottaminen saattaa olla hankalaa muistisairaalle. Sairastunutta voi ahdistaa, jos ei tiedä, onko aamu vai ilta tai mikä päivä on. Arkirutiinit ovat tärkeitä, sillä ne rytmittävät päivää.
Sähköinen vuorokausikalenteri tukee ajan hahmottamista. Vuorokausikalenterit muistuttavat tablettitietokonetta: niissä on sähköinen näyttö, josta voi yhdellä silmäyksellä lukea kellonajan ja päivämäärän. Kalenteri myös kertoo, onko aamu vai ilta.
Mallista riippuen omainen voi lisätä kalenteriin muistutuksia, jotka on mahdollista lukea tai kuunnella, esimerkiksi näin: ”Tänään on päivätoimintaryhmä. Muista laittautua valmiiksi, kuljetuspalvelu tulee hakemaan klo 12.” Laite liitetään usein virtajohdolla sähkövirtaan, joten sitä ei tarvitse muistaa ladata.
Paikannuspalvelu auttaa ehkäisemään eksymistä
Muistisairaan saattaa olla vaikeaa tunnistaa paikkoja tai muistaa, minne on menossa. Tutuissakin paikoissa voi joutua harhailemaan. Yksi isoimmista haasteista on eksyminen.
Eksymisiä voi ehkäistä ja eksyneen löytää paikannuslaitteiden avulla. Laitteet joko seuraavat käyttäjän sijaintia tai ilmoittavat, kun käyttäjä on poistunut tietyltä alueelta.
Paikannuslaitteita on monenlaisia. Huomaamaton ja kevyt ratkaisu voi olla koru tai avaimenperä, johon tallennetaan käyttäjän terveystiedot, ja joka ilmoittaa omaisille hätätilanteesta Saatavilla on myös erilaisia paikantavia turvarannekkeita ja kelloja joiden avulla muistisairas voi esimerkiksi hälyttää apua hädän tullen tai ottaa puheyhteyden omaiseen tai turvapalveluun. Niiden avulla myös omainen voi varmistaa läheisensä sijainnin.
Jos älypuhelimen käyttö onnistuu, puhelimeen kannattaa ladata 112-sovellus, jonka avulla soitetut hätäpuhelut välittävät soittajan sijaintitiedot hätäkeskukseen automaattisesti. Myös senioreille suunnatuissa älypuhelimissa on usein paikannus- ja turva-ajastinpalveluita, joita on kehitetty muistisairaiden näkökulmasta.
Automaattinen lääkeannostelija muistuttaa lääkkeistä
Automaattinen lääkeannostelija on kehitetty auttamaan lääkkeiden ottamista. Annostelijoita on erilaisia: tavallisesti lääkekello muistuttaa ja antaa tiettynä kellonaikana ajankohtana otettavat lääkkeet. Kehittyneemmät laitteet hälyttävät, jos lääke on unohtunut. Laitteen voi kytkeä turvapuhelimeen.
Hoitotyössä käytetään jo lääkeannostelurobotteja, joihin voidaan syöttää kerralla suuri määrä lääkkeitä ja jotka annostelevat potilaalle määrätyn lääkeannoksen automaattisesti oikeana ajankohtana.
Muistisairaan kotihoidossa avustavaa robotiikkaa, kuten vuorovaikutteisia robotteja, jotka muistuttavat syömisestä tai antavat virikkeitä, kehitellään aktiivisesti. Hoivarobotit, kuten hyljerobotti Paro, voivat auttaa muistisairaita esimerkiksi rentoutumaan.
Liikehälytin tai sensori ilmoittaa poistumisesta tai kaatumisesta
Muistisairauden edetessä apua voi olla sellaisista laitteista, joiden käyttö ei riipu käyttäjän muistista tai kyvyistä. Kodin turvallisuudesta tulee entistä tärkeämpää.
Muistisairaan kotiin voi hankkia erilaisia hälyttimiä, jotka seuraavat asukasta ja hälyttävät vaaratilanteesta. Esimerkiksi ulko-oven eteen sijoitettava hälytinmatto tunnistaa asunnosta poistumisen ja välittää tiedon omaiselle tai palveluntarjoajalle. Kaatumishälytin puolestaan hälyttää automaattisesti apua, kun joku kaatuu asunnossa.
Tarjolla on myös viikko- tai kuukausimaksullisia palveluita, jotka toimivat puhelimella ja tekevät tarkistussoittoja sovittuna ajankohtana joka päivä
Pian tulossa on myös kotiin tai vaatteisiin sijoitettavaa teknologiaa, joka mahdollistaa muun muassa muistisairaan terveydentilan tai unenlaadun reaaliaikaisen seurannan. Esimerkiksi Beddit-palvelu, joka seuraa unta patjan alle piilotettavan anturin avulla, on jo saatavilla.
Asiantuntija: kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksesta. Vallin Ikäteknologiakeskus on julkaissut oppaan muistisairaillekin sopivista arjen älykkäistä välineistä.