Ekaluokkalaisten liikunnantunti on alkamassa jossain päin Suomea.

Parista kymmenestä lapsesta muutamat ovat selkeästi muita parempia: he käsittelevät palloa taitavasti, ovat nopeita ja vaikuttavat nuoresta iästään huolimatta erittäin urheilullisilta.

Sitten pallon perässä juoksee pieni joukko niitä, jotka ovat pelissä mukana tavalla tai toisella.

Suurin osa ekaluokkalaisista on kuitenkin niitä, jotka ovat pelistä täysin ulkona. He eivät juokse, potki tai hypi pallon perässä.

He eivät tee niin, koska eivät osaa tai koska liikkumisesta ei ole muodostunut heille tapaa.

– Lasten ja nuorten liikunta on erittäin polarisoitunutta. On niitä, jotka liikkuvat ja urheilevat todella paljon.

– Mutta paljon on nykyisin myös niitä, jotka liikkuvat vähän tai eivät ollenkaan. Heillä voi olla motoriikassa ja koordinaatiossa niin suuria puutteita, että esimerkiksi juokseminen on liian vaikeaa, huokaisee Suomen Olympiakomitean lasten liikunnan ja urheilun asiantuntija Maria Ulvinen.

Tuo on tilanne kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri Suomea.

Lasten ja nuorten liikunnalliset valmiudet ovat rapistumassa. Arjesta on tullut niin passiivista, että se ei liikuta ja haasta suuria massoja tarpeeksi.

Alakouluikäisistä 50 prosenttia liikkuu terveyden kannalta riittävästi, kun yläkouluikäisissä vastaava lukema on mittaustavoista riippuen vain neljännes tai viidennes.

Tämä tulee Suomelle kalliiksi.

– Valtioneuvoston selvityksen mukaan liikkumattomuus maksaa valtiolle kolme miljardia euroa vuodessa, ja se on kaunisteltu arvio. Yhteensä summa voi nousta 3–8 miljardiin euroon riippuen siitä, mitä välillisiä kuluja otetaan huomioon.

Passiivinen elämä muuttaa passiiviseksi

Liikkumattomuuden lasku ei koostu pelkästään terveyteen liittyvistä haitoista.

Ulvisen mukaan tutkimustieto kertoo karua kieltä siitä, että lapsena opittu liikkumattomuus säilyy myös vanhemmalla iällä. Liikkumattomuudella on puolestaan isot vaikutukset muun muassa ihmisen työllistymiseen ja kouluttautumiseen.

Lapsena opittu liikkumattomuus voi synnyttää kierteen, joka ei pääty onnellisesti.

– Aktiivisesti liikkuvat lapset pärjäävät elämässä usein paremmin. Valtion liikuntaneuvoston tutkimus kertoo, että liikkumisella on yhteys esimerkiksi kouluvuosien määrään ja kouluttautumiseen.

Erittäin huonokuntoisten työikäisten lukumäärä kasvaa räjähdysmäisesti kaiken aikaa, samalla kun nuoremmat ikäluokat siirtyvät työelämään.

Pahempaa on kuitenkin luvassa, sillä ensimmäinen ”tablettisukupolvi” alkaa olla vasta nyt kouluiässä. He ovat niitä, joilla on voinut vauvasta asti olla käsissä vain tablettitietokone ja puhelimet.

He ovat myös niitä, joilla on pahimpia puutteita liikunnallisissa valmiuksissa.

– Meillä voi olla lapsia, joiden ryhti on painunut kasaan 10-vuotiaana. Tällaisia ikäluokkia meillä ei ole vielä ollut, niin heidän kohtaamia aikuisiän ongelmia ei voi vielä tutkia. Eihän tilanne hyvältä näytä, jos jotain asialle ei tehdä. Sen voi sanoa jo nyt.

Liikunta on lääke

Ratkaisu liikkumattomuusongelmaan on onneksi helppo. Se on saada lapset ja nuoret liikkumaan.

Ongelma vain on se, miten se onnistuu.

Tutkijat, liikunnanopettajat ja valmentajat ovat varoitelleet asiasta vuosikymmeniä. On puhuttu läski- ja liikuntapommista, joka tietää räjähtäessään koko yhteiskunnalle miljardien laskua.

Päättäjätasollakin ongelma on tiedostettu, sillä liikunnan asemaa on paranneltu opetussuunnitelmassa.

Esimerkiksi Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät.

Ne ovat olleet Ulvisen mukaan askelia kohti parempaa, mutta se ei vielä riitä.

– Vastuu muutokseen on yhteinen ja jaettu. Meidän pitää kaikkialla, kouluissa, kotona, seuroissa, eduskunnassa, ottaa tämä asia korjattavaksi. Kaikki lähtee jo varhaislapsuudesta. Varhaiskasvatusikäisten lasten ajankäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvittäneet tutkijat ovat todenneet, että urautuminen liikuntaan tai liikkumattomuuteen alkaa jo kolmevuotiaana, Ulvinen muistuttaa

Mielekkäitä liikuntakokemuksia pitää pystyä tarjoamaan lapsille viimeistään kouluissa tai päiväkodeissa, jos kotoa liikunnallista elämäntapaa ei opita.

Tärkeintä on saada lapsi innostumaan liikunnasta.

Vanhan kansan sanonta ”kun nuori mies nukkuu, on se kuin laittaisi rahaa pankkiin” kaipaisi päivitystä.

– Jos lapsi tai nuori liikkuu, niin se vasta rahan laittamista pankkiin onkin.