Jos joka päivä kello 16 tekee mieli ahmia karkkia, syynä on lähes joka kerta nälkä. Sitä ei kuitenkaan näläksi helposti tunnista, tuntuu vain siltä, että on Pakko Saada Makeaa.

Nälkä voi johtua esimerkiksi siitä, että ei ole syönyt aamulla tarpeeksi isoa aamupalaa, tai että on edellisenä kolmena päivänä syönyt liian vähän tai epäsäännöllisesti. Elimistö yrittää korvata puuttuvaa energiaa huutamalla nopeaa energiaa eli sokeria.

Ensimmäisenä kannattaa siis tarkistaa omat ruokailutottumukset ja laittaa ne kuosiin. On yllättävän vaikeaa syödä tarpeeksi ja kyllin tasaisesti.

Väsyttää tai stressaat

Keho kaipaa nopeaa energiaa myös silloin, kun kärsit stressistä tai väsymyksestä. Univaje laukaisee makeanhimon, sillä se saa kehon hälytystilaan. Tällöin ei välttämättä tunne nälkää tai halua kunnon aterioita, mutta kroppa huutaa lisää energiaa väsymyksen taittamiseen. Seurauksena on makeanhimoa ja napostelua.

Reagoit tunteeseen syömällä

Makeanhimo voi johtua myös tunnesyömisestä, joka kehittyy tiedostamatta vuosien myötä. Vähitellen mieli yhdistää tietyn tunteen herkkuihin.

Yleensä tavoitteena on tunteen lievittäminen. Jos on oikein vihainen, karkin mussuttaminen voi auttaa kestämään ikävää tunnetta. Kun on surullinen, suklaa tuntuu parantavan mieltä.

Ja vaikka olisi muutoin helppoa olla syömättä herkkuja, jokin tunne saattaa johtaa herkutteluun. Esimerkiksi vihaisena voi ajatella, että ihan sama – syön nyt karkkia. Tunnekuohussa ei jaksa taistella kiusausta vastaan.

Monimutkaisen asiasta tekee, että makean syöminen voi oikeasti auttaa hetkellisesti. Kun verensokeri nousee nopeasti, olo voi olla hetken virkeämpi tai mieli parempi. Harmi vain, että pidemmän päälle sokeri ei ole hyvä lääke.

Tunnesyömisestä eroon pääsemisen edellytys on, että pystyy nimeämään makeanhimoa aiheuttavat tunteet. On hyvä myös tunnistaa se hetki, jolloin tekisi mieli lääkitä itseään sokerilla. Mitä, jos antaisikin ikävän tunteen tulla? Millä lailla erilaiselta tuntuu olla surullinen ilman karkkia kuin karkkia syöden? Tekeekö puolen tunnin päästä vielä oikeasti mieli karkkia?

Et salli itsellesi makeaa

Kielletty kiehtoo, se on selvää. Siksi sokerilakko toimii harvoin.

Usein käy näin: Aloitat karkkilakon, koska ajattelet, että makea on pahasta, ja siitä pitää päästä eroon. Alku meneekin hyvin. Karkkilakon edetessä alkaa kuitenkin tehdä yhä enemmän mieli karkkia, ja sitten sitä tulee lopulta syöneeksi ja syyttää itseään retkahtamisesta. Tai kun lakko päättyy, syö karkkia entistä enemmän.

Kannattaa siis yrittää suhtautua makeaan sopivan sallivasti. Makea ja karkit ovat osa elämää, ja niistä saa välillä nauttia. On ihan normaalia, että välillä tekee mieli makeaa.

Sokerihumalaa ei ole

Vanhan uskomuksen mukaan lapsi alkaa riehua, jos saa paljon makeaa, esimerkiksi juo monta lasillista limonadia. Päteekö tämä aikuisiinkin? Voiko joku syödä karkkia siksi, että tykkää sokerin aiheuttamista ylikierroksista?

Asiantuntija Patrik Borgin mukaan varsinainen sokerihumala vaikuttaa myytiltä. Tutkimuksissa on todettu, ettei lasten käyttäytyminen muutu sokerin nauttimisen jälkeen – sokerihumalaan uskovat aikuiset vain näkevät lapsen käytöksen muuttuneen.

Makeanhimosta pääsee eroon

Makeanhimosta eroon pääsemisessä auttaa se tieto, ettei kyseessä ole luonnonvoima, jolle ei voi tehdä mitään. Makeanhimo ei myöskään ole kenenkään geneettinen ominaisuus. Sen voi aina hoitaa.

Tärkeintä on huolehtia säännöllisestä syömisestä, jaksamisesta ja omista tunteistaan. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, makeanhimo ei saa yliotetta.

​

Jutun asiantuntija: ravitsemusasiantuntija Patrik Borg