1. Taktiikoiden pureskelu haastaa aivoja

Usein väitetään, että penkkiurheilu on passiivinen harrastus. Väärin, sanoo liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski Turun yliopiston Rauman-yksiköstä.

– Penkkiurheilun seuraaminen vaatii älyllistä toimintaa ja keskittymiskyvyn hallintaa, Koski sanoo.

On tiedossa, että aivot pysyvät varmimmin toimintakuntoisina, kun niitä haastaa säännöllisesti.

Esimerkiksi korttipelien pelaaminen tiedetään kelpo aivotreeniksi, sillä pelitaktiikoiden hiominen ja sääntöjen muistaminen vaativat tarkkaavaisuutta. Parhaimmillaan säännöllisellä aivotreenillä voi olla mahdollista torjua jopa muistiongelmia.

Kosken mukaan paneutunut penkkiurheilu voi sekin toimia aivojumppana:

– Jos on vähänkin sisällä lajissa, katsoessa on aina hetken edellä pelitapahtumia. Tietomääränsä perusteella katsoja yrittää ennustaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sellainen haastaa aivoja.

2. Urheilu yhdistää

Toimivat suhteet muihin ihmisiin kohentavat tunnetusti mielialaa, mutta sosiaalisuuden vaikutukset ulottuvat myös fyysiseen terveyteen. Siitä todistaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jossa huomattiin, että yksinäisyys heikensi unen laatua ja nosti verenpainetta.

Aktiivinen urheilun seuraaminen lisää parhaimmillaan sosiaalista aktiivisuutta ja parantaa sitä kautta penkkiurheilijan hyvinvointia, arvioi professori Pasi Koski.

– Nykyään elämä on mennyt sillä tavalla merkilliseksi, että kavereita ei enää välttämättä kutsuta spontaanisti kylään. Jos käy usein paikan päällä seuraamassa esimerkiksi jalkapalloa, jääkiekkoa tai muuta säännöllisesti pelattavaa lajia, tapaa myös tuttuja, Koski sanoo.

Professorin mielestä toisaalta murheellinen ja toisaalta hieno osoitus urheilufanien yhteisöllisyydestä on tuore tapahtumaketju, jonka pani liikkeelle pommi.

Huhtikuun puolivälin tienoilla jalkapallojoukkue Borussia Dortmundin bussi oli matkalla Mestarien liigan kotiotteluun joukkue kyydissään, kun kolme pensasaitaan piilotettua räjähdettä laukesi bussin ajaessa aidan ohi. Puolustaja Marc Bartra loukkaantui, ja illan ottelu Monacoa vastaan siirrettiin seuraavalle päivälle.

– Ikävän ja yllättävän tapauksen myötä Dortmundin kannattajat ja Monacon kannattajat siirtyivät ikään kuin samalle puolelle. Dortmundin kannattajat esimerkiksi majoittivat peliin saapuneita Monacon kannattajia, jotka joutuivat viettämään kaupungissa ylimääräisen päivän ottelun siirtymisen takia. Tällaista yhteisöllisyyttä on harvalla elämänalueella, Pasi Koski sanoo.

Tutkimuksista tiedetään, että musiikkiharrastus, erityisesti kuorolaulu, pidentää elinajanodotetta ja parantaa elämänlaatua. Vaikutukseksi on arveltu sitä, että kuorossa laulaminen on sosiaalista toimintaa.

– Yhtä lailla penkkiurheilun kautta on mahdollista nauttia yhteisistä kokemuksista – ja sitä paitsi myös laulaa yhdessä, Koski sanoo.

3. Kisakatsomossa pääsee arjen yläpuolelle

Monen arki on tasaista ja kiireistä puurtamista. Jännittävä urheilukilpailu tarjoaa lajiin paneutuneelle katsojalle joukon adrenaliinipiikkejä, jotka pakottavat suuntaamaan ajatukset arkisten murheiden sijasta tapahtumiin pelikentällä.

– Katsoja pääsee hetkeksi eroon stressistään turvallisella tavalla, Koski kuvailee.

Katsomossa myös saa luvan kanssa käyttäytyä toisin kuin muuten ehkä olisi sopivaa. Monesti sellainen vapauttaa. Kerran Koski oli katsomassa jääkiekko-ottelua, kun viereiselle penkille katsomossa istahti herra, joka oli pukeutunut viimeisen päälle tyylikkäästi.

– Kesken pelin hän yhtäkkiä ponnahti pystyyn ja ryhtyi kiroilemaan. Ajattelin, että hän oli päässyt irti normeista ja vahvasti.

Höyryjen päästely villisti tuulettamalla voi rentouttaa, mutta rajansa kaikella. Ylilyönnit, kuten väkivaltainen käytös, eivät ole ok myöskään urheilukatsomossa. Sitä paitsi vihainen möyhötys ei edes auta päästämään irti aggressioista. Päinvastoin. Tutkimuksista tiedetään, että aggressiiviset ajatukset ja raivokas käytös ruokkivat vihantunteita, eivät sammuta niitä.

Siksi päätään kannattaa katsomossakin tuulettaa hoilaamalla kovaan ääneen kannatuslauluja, ei kuittailemalla tuomarille nyrkit valkoisena ja naama punaisena.

4. Olut lihottaa – mutta kannattaminen myös hikoiluttaa

Haittaa penkkiurheilusta voi koitua terveydelle silloin, jos kannattajalla on tapana käydä matseissa usein ja syödä ja juoda kisapaikalla. Kaikki jääkiekkokatsomossa istuneet tietävät, että hallista on helpompi ostaa olut kuin vihersmoothie ja että ruuaksi tarjolla on useammin makkaraperunoita kuin salaattia.

– Urheilukilpailuissa tarjottavat ruuat ja juomat ovat usein epäterveellisiä. Ja aika moni niitä tulee nautiskelleeksi, Pasi Koski sanoo.

Omaan treeni-intoonkin aktiivinen penkkiurheilu saattaa Kosken mukaan vaikuttaa. Siinä missä tv:ssä nähdyistä arvokisoista innostuneet lapset hanakasti kirmaavat leikkimään kotipihalle lätkän MM-kisoja ja yleisurheilun olympialajeja, aikuiset kisojen seuraaminen tuppaa passivoimaan. Kiivaalla kisaviikolla omille treeneille ei ehkä ole aikaa, ja matseja katsoessa tulee lähinnä istuttua. Huono yhdistelmä. Istumisen haitoista terveydelle on paljon tutkimuksia.

Onneksi on lajeja, joita seuraava pysyy itsekin liikkeessä.

– Hiihtokisoja katsotaan maastossa seisten, ja paikasta toiseen siirrytään kävellen. Myös golfkisoissa katsoja voi kulkea pelaajien mukana pitkiäkin matkoja.

Sitä paitsi: harvassa taitavat olla katsomot, joissa katsojan pylly ei nousisi penkistä edes maalin tullessa. Kaikkein innokkaimmat kannattajat saattavat seisoa ja tanssia läpi 90-minuuttisen jalkapallo-ottelun. Ja se on ihan oikeaa liikuntaa.

​

Koripallon EM-kilpailut 2017 järjestetään neljässä eri maassa 31.8.–17.9.2017.