Onko selkä kireä ja kipeä? Jomottaako hartioita?

Kivun taustalla ei suinkaan aina ole väärä työasento tai rakenteelliset viat esimerkiksi selkärangassa. Joskus kroppa voi oireilla myös stressin, masennuksen tai muun mielen päällä olevan ongelman vuoksi.

Pohjola Sairaalan psykologi Tuomas Grönman ja työfysioterapeutti Piia Hammaren-Luoso kohtaavat toisinaan tällaisia potilaita vastaanotollaan.

Hammaren-Luoso sanoo, että joskus masennusta, uupumusta ja stressiä vähätellään, jopa hävetään. Tästä syystä muiden vaivojen, kuten selkäkipujen vuoksi on helpompi hakea apua.

‒ Selkäkipujen hoito on tiimityötä, jossa mukana voi olla lääkärin lisäksi fysioterapeutti ja psykologi, Hammaren-Luoso lisää.

Vaikka selkäjumien tai kolotuksen taustalla saattavat olla elämän mukanaan tuomat paineet, Grönman lähtisi aina selvittämään kivun aiheuttajaa lääkärin vastaanotolta. Tämä osaa parhaiten arvioida sitä, onko kipu fyysistä, psyykkistä vai niiden yhteistulosta.

Monen tekijän summa

Grönmanista syy sille, miksi kroppa hälyttää masennuksesta tai stressistä kipuna, on yksinkertainen.

‒ Kun olemme stressaantuneita, jännitämme kehoamme tavallista enemmän. Tästä voi syntyä jumeja lihaksistoon tai hermopinteitä, jotka säteilevät kipuna esimerkiksi juuri selässä.

Vielä 1980-luvulla työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin yleensä sydän- ja verisuonitautien vuoksi, nykyisin yleisin syy on mielenterveyden häiriöt ja niiden seurauksena syntyneet sairaudet. Grönmanin mukaan masennus voi aiheuttaa muun muassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksia erityisesti elämäntyylin muuttumisen vuoksi.

Tällöin liikutaan vähemmän, nukutaan huonommin, syödään epäterveellisemmin ja käytetään enemmän alkoholia. Kaikki edellä luetellut tekijät voivat lisätä selkäkipujen riskiä.

‒ Teoriassa stressi voi synnyttää selkäkivun, kun omasta kehosta ei jaksa pitää huolta. Toisaalta prosessi voi mennä myös toisinpäin. Vaikkapa välilevynpullistuman vuoksi sairauslomalle jäänyt henkilö masentuu, kun tämä eristäytyy kotiinsa ja vähentää liikuntaa, Grönman sanoo.

Hammaren-Luoso huomauttaa selkäkipujen lisääntymisen johtuvan myös työssä ja arjessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erilaiset päätelaitteet vievät yhä enemmän ihmisten aikaa, ja hyötyliikuntaa tulee paljon vähemmän kuin aiemmin.

‒ Kutsuisin elämäntyyliämme inaktiiviseksi. Saatamme viettää paikallamme pitkiä aikoja ja kun lähdemme liikkumaan, harjoittelemme turhan kovaa. Vaatimusten noustessa saattaa huomaamattaan aiheuttaa itselleen vammoja, joiden hoitaminen vie paljon aikaa.

Hammaren-Luoso on katsonut tilannetta huolestuneena. Hän ehdottaa, että työnantajat kannustaisivat työntekijöitään liikkumaan myös työajalla. Hän naurahtaa, että unelmatilanteessa työpaikalla olisi aikuisten temppurata, joka ylläpitäisi toiminnallisuutta.

Ensiaskeleita voidaan ottaa kannustamalla työntekijöitä työskentelemään erilaisissa ympäristöissä tai vaihtamaan asentoja tasaisin väliajoin.

Tunteet vaikuttavat kipuun

Masentuneen tai ylikierroksilla käyvän ihmisen kohdalla myös kivunkokemus voi osin vääristyä. Kun on herkässä tilassa, aiemmin pieneltä tuntunut jomotus on nyt sietämätöntä kipua.

Tällöin Grönman pitää tärkeänä, että mielen päällä olevat lukot avataan. Se hellittää myös kipua.

Hammaren-Luoso arvioi, että suurin osa ihmisistä osaa tunnistaa, jos kivun aiheuttajana ovat psyykkiset tekijät.

Kun hänen luokseen tulee asiakkaita, joiden ongelmat liittyvät selvästi psyykkiseen ylikuntoon eivätkä niinkään tuki- tai liikuntaelimiin, hän lähtee ratkomaan tilannetta omalta osaltaan rentoutus- ja hengitysharjoitusten avulla.

‒ Yleensä keskustelujen kautta huomaa, missä syyt ovat. Monien selkäkipujen hoito on pitkällinen prosessi. Siksi meitä erilaisia terveysalan ammattilaisia tarvitaan, hän muistuttaa.

Hammaren-Luoso selvittää yleensä aina sen, onko kivun taustalla fyysisten rasitteiden lisäksi muita tekijöitä. Kiireinen työ, paineet tai vaikkapa aviokriisi voivat johtaa kipuiluun. Silloin hän kannustaa ratkomaan ongelmia fysioterapeutin lisäksi psykologin avulla.

Sekä Hammaren-Luoso että Grönman muistuttavat, että selkävaivojen kohdalla kannattaa aina hakea mahdollisimman monipuolista hoitoa ‒ tulokset ovat tällöin varmempia.

​

Sekä Tuomas Grönman että Piia Hammaren-Luoso ovat mukana Pohjola Sairaalan asiantuntijoina MTV:n Duunikunto-ohjelmassa‍ tänä syksynä. Ohjelmassa käsiteltäviin teemoihin kuuluvat muun muassa stressi ja selkäkivut.