Syysflunssat kiertävät jo – älä hiero silmiä tai kaiva nenää
Lisää aiheesta
Tiesitkö, että virukset leviävät käsistä elimistöön usein nimenomaan silmien ja nenän kautta? Ja että mykoplasman voi sairastaa tietämättään?
Syysflunssakausi on taas täällä, kun koulut ja työt ovat alkaneet kesän jälkeen. Kun ihmiset palaavat eristyksistä eli lomiltaan ja mökeiltään työpaikoille ja kouluihin, virukset pääsevät paremmin leviämään.
– Flunssa pitää vain kestää ja malttaa sairastaa, työterveyslääkäri Martti Rechardt Pohjola Terveydestä kertoo.
Joitain keinoja flunssan välttämiseksi toki on. Tärkeimpänä se, että kannattaa pestä käsiä usein, esimerkiksi kun on ollut ulkona julkisissa tiloissa.
– Käsistä virukset leviävät nimenomaan silmien ja nenän kautta elimistöön, eli ei kannata hieroa silmiä tai kaivaa nenää, Rechardt sanoo.
Kannattaa myös huomioida kanssaihmiset niin, että yskii ja aivastaa hihaan. Kohteliaaksi mielletty tapa laittaa käsi suun eteen yskiessä on itse asiassa huono, koska virusta siirtyy ensin käsiin ja käsistä eteenpäin muualle.
Kurkkukipu iskee usein ensin
Jos taudin nyt sitten saa, riippuu vähän viruksesta, miten flunssa etenee. Usein tauti etenee niin, että ensin kurkku tulee kipeäksi ja sen jälkeen tulee kuumetta ja tukkoisuutta. Jotkin virukset painuvat alas keuhkoputkeen ja aiheuttavat yskää.
Flunssa voi johtua monista eri viruksista, esimerkiksi rinoviruksesta, koronavirusesta tai rs-viruksesta. Taudin oireista ei useimmiten pysty erottamaan, mistä viruksesta on kyse, ja lisäksi kaikki sairastavat vähän yksilöllisesti.
– Joissakin viruksissa on selvä oirekuva: adenoviruksen tunnistaa kovasta kurkkukivusta, ja enteroviruksiin liittyy iho-oireet ja rakkulat suussa.
Moni sairastaa mykoplasmainfektion tavallisena flunssana. Se menee usein itsestään ohi, eikä ihminen tiedä sairastaneensa sitä.
– Osalla se sitten on vaikeampioireinen ja tulee poskiontelotulehduksia ja kuumetta. Jos flunssan oireet pitkittyvät ja potilas tulee lääkäriin, yleensä arvioidaan mykoplasman mahdollisuus.
Lepoa ja lepoa
Flunssan hoidossa tärkeintä on lepo, eli se, että antaa kehon puolustusmekanismin tehdä työtään rauhassa. Myös kipulääkettä voi ottaa ohjeiden mukaan.
Hunajan on todettu helpottavan kurkkukipua. Lisäksi tukkoisuuteen kannattaa kokeilla apteekista saatavia nenäsuihkeita tai nenäkannua.
Nenäkannu kannattaa muistaa välillä pestä, jotta se ei tartuta uudestaan tai ole seuraavan tartunnan lähteenä.
– Kannu kannattaa huuhdella kuumalla vedellä ja jättää kuivumaan suuaukot alaspäin. Tämä riittää päivittäiskäytössä puhdistukseksi, Rechardt sanoo.
Rechardtin mukaan lepo voi olla yllättävän vaikea asia järjestää. Ongelma ei ole siinä, etteivätkö ihmiset osaisi ollenkaan levätä, vaan siinä, että moni ei malttaisi pitää omasta liikuntatreenistään kyllin pitkää taukoa flunssan takia.
– Liikuntaan voi kyllä palata, vaikka olisi vielä vähän nuhainen, kunhan liikkuminen ei tunnu pahalta. Mutta ei kannata palata suoraan entiseen treeniin, vaan on parempi aloittaa pikkuhiljaa, Rechardt sanoo.
Milloin lääkäriin?
Tavallinen flunssa ei yleensä ole syy käydä lääkärissä, paitsi jos tuntee olonsa niin kipeäksi, ettei kerta kaikkiaan selviä kotona. Lääkäriin kannattaa mennä siinä vaiheessa, jos flunssan voimakkaat oireet jatkuvat pitkään tai jälkitautien oireita löytyy.
– Jälkitaudin merkki on se, että on jo jokin aikaa sairastanut flunssaa, mutta jokin oire, esimerkiksi yskä, yhtäkkiä pahenee. Tai jokin jo parantunut oire tulee takaisin, esimerkiksi kuume nousee uudestaan. Myös kipu poskionteloissa on syytä näyttää lääkärille, Rechardt sanoo.