Työelämässa loppuunpalaminen on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Yhä useammin uupuminen koskettaa kuitenkin jo kouluikäisiä nuoria.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on seurannut työssään nuorten jaksamista muun muassa joka toinen vuosi toteutetun kouluterveyskyselyn kautta. Tietoja on kerätty perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen.

– Vuodesta 2014 lähtien koulu-uupumisessa on näkynyt aika selvä nousu, hän toteaa.

Erityisen uupuneita ovat lukioikäiset tytöt, joista jopa 20 prosenttia, noin viidennes, kipuilee jaksamisen kanssa.

Koulua ja vapaa-aikaa suoritetaan

Yksinkertaisimmillaan nuorten uupumisessa on kyse, kuten aina uupumuksessa, vaatimusten ja voimavarojen välisestä epäsuhdasta. Toisin sanoen ihminen kokee, ettei kykene kohtaamaan hänelle asetettuja odotuksia.

Sitä, miksi jopa peruskoululaisten uupuminen on lisääntynyt viime vuosina, selittävät Salmela-Aron mukaan monet tekijät. Jaksamiseen vaikuttavat muun muassa koulunkäynnin kasvaneet vaatimukset, erilaiset koulu-uudistukset, sosiaaliset tekijät kuten kaveripiiri ja se, millaista tukea nuori saa kotona.

Koulussa uupuvilla myös vapaa-aika on usein täynnä kuormittavia harrastuksia.

– Nykyään monet nuoret ovat hyvin suoritusorientoituneita ja kokevat, että kaikesta pitää suoriutua paremmin kuin muut. Se läpileikkaa usein koulun lisäksi vapaa-aikaa, Salmela-Aro kuvailee.

Hän arvelee, että digitalisaatio on nuorten jaksamisen kannalta kaksiteräinen miekka. Esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa energisoivia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen muiden kanssa, mutta voi myös addiktoida ja väsyttää.

Kasvava eriytyminen on ilmiö, joka näkyy myös nuorten loppuunpalamisessa, uskoo Salmela-Aro. Erot hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä kasvavat, ja siinä missä toiset porskuttavat eteenpäin, toisille ongelmat kasaantuvat.

– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset pojat uupuvat usein. Näyttää siltä, että Suomen koulusysteemi ei ole sopeutunut heidän tukemiseensa parhaalla mahdollisella tavalla.

Siirtymäkohdat ovat haaste

Useimmiten nuorten hyvinvointi rakoilee elämän suurissa taitekohdissa, kuten yläasteelle tai toisen asteen oppilaitokseen siirtyessä.

– Siirtymäkohdat ovat haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Silloin voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan nuoren koulunkäynti ja jaksaminen kulkevat, Salmela-Aro toteaa.

Peruskoulun loppuessa erityisesti pojat uupuvat, lukiossa taas tytöt. Myös lukion ja yliopiston loppuvaihe on monelle uuvuttavaa. Sitä selittävät ainakin tutkinnon loppuvaiheeseen kasautuva työ ja paineet seuraavasta askeleesta elämässä.

Uupumisen riskiä kasvattavat merkit voivat alkaa näkyä jo merkittävän varhain. Vuodesta 2017 lähtien myös perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvät lapset ja heidän huoltajansa ovat olleet mukana kouluterveyskyselyssä.

– Kun lapset aloittavat koulun, he ovat yleensä innostuneita. Mutta jo 6.-luokkalaisista jopa 40 prosenttia kokee merkityksettömyyden ja kyynisyyden tunteita koulua kohtaan, Salmela-Aro kertoo.

Tunnista oireet ajoissa

Vanhempien kannattaisi tarkkailla lapsissaan uupumisen varoitusmerkkejä, jotka toistavat yleensä samaa kaavaa.

Selvä oire on Salmela-Aron mukaan voimakas väsymys, joka ei enää katoa pelkällä nukkumisella. Nuori saattaa murehtia koulutöitä koko illan tai viikonlopun ja kokee, että työmäärä on yksinkertaisesti liian suuri.

– Uupunut nuori alkaa myös kokea merkityksettömyyden ja riittämättömyyden tunteita. Hän saattaa sanoa, että koulusta ei ole mitään hyötyä, tai ei koe saavuttavansa työllään mitään.

Tärkeintä on tunnistaa alkava uupumus ja ottaa se vakavasti. Koska nuorten uupumuksesta on yhä vähän tietoa, se voi edetä huomaamattomana pitkällekin.

– Vanhempi voi jutella nuoren kanssa ja tarkastella yhdessä tämän päivän ohjelmaa. Onko se liian pitkä? Kannattaisiko joku ohjelma tai harrastus jättää välistä?

Tilanteesta kannattaa keskustella myös nuoren opettajan kanssa. Jos uupumus on jo edennyt pitkälle, nuori voi saada tukea kouluterveydenhuollon kautta.

Hoitamaton uupumus saattaa johtaa masennukseen, jolla voi olla nuoren elämän kannalta mullistavia ja kauaskantoisia seurauksia, Salmela-Aro muistuttaa.

– Koulu-uupumus lisää koulun keskeyttämisriskiä nelinkertaiseksi ja masennus voi johtaa opinnoista kokonaan pois tippumiseen. Nuoren uupumiseen pitäisi puuttua ennen kuin sillä on todella merkittävä vaikutus elämänpolkuun.