1. Uskalla levätä paljon

Suomalaiset puhuvat siitä, kuinka paljon he tekevät töitä. Työn määrä ei kuitenkaan aina ole se olennainen juttu. Olen huomannut käytännössä, että erityisesti yrittäjän täytyy uskaltaa myös levätä.

Tiesin jo lukiossa, että haluan arkkitehdiksi. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi myöhemmin. Aloimme tehdä ystäväni Adalbert Aapolan kanssa yhdessä töitä 1990-luvun puolivälissä, ja vuonna 2000 perustimme virallisesti arkkitehtitoimistomme AJAKin.

Aluksi kaikki oli vaikeaa. Erilaiset yhtiön perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvät paperihommat piti opetella alusta alkaen, ja lisäksi oli tietysti vielä itse suunnittelutyö. Päivät venyivät usein yöhön asti, kun viilasimme kahdestaan ensimmäisiä projekteja.

Tällä alalla erilaiset kilpailut ovat tärkeitä. Alkuaikoina puskimme itsemme äärirajoilla erityisesti ennen niitä. Saatoimme tehdä kaksi viikkoa putkeen 14-tuntisia päiviä.

Mutta väsyneenä ihminen tekee virheitä, ja yksikin virhe isossa suunnitelmassa voi maksaa paljon. Meillekin on käynyt niin. Siksi pyrin nykyään siihen, että työpäivä kestää korkeintaan yhdeksästä viiteen. Perheen kanssa oleminen ja erilaiset harrastukset, kuten taekwondo, tähtitiede ja meteoriittien keräily ovat monella tavalla tärkeitä. Ne rentouttavat ja ruokkivat luovuutta.

Huomaan sen arjessa konkreettisesti. Minulla saattaa töistä lähtiessä olla jokin ongelma, joka pitäisi ratkaista. Puuhaan kuitenkin illan jotain ihan muuta ja menen ajoissa nukkumaan. Kun herään aamulla, on ratkaisu usein mielessä valmiina.

2. Kierrätä ideoita

Itselleni sopii sellainen työtapa, että työstän yhtä aikaa monia projekteja ja hankkeita. Jos jokin idea ei toimi yhdessä suunnitelmassa, saattaa sille löytyä paikka toisessa hankkeessa.

Meidän alallamme mittakaava vaihtelee hyvin suuresta hyvin pieneen. Samana päivänä mietitään aluksi kaupunginosan yleiskaavaa ja seuraavaksi, mikä olisi paras ruuvinkanta yhden talon yhteen nurkkaan. Siksi ideat voivat siirtyä monella tavalla. Jos olen hahmotellut esimerkiksi rakenteeltaan viisikulmaista asuinkorttelia, saattaa viisikulmaisuus siirtyä toisen projektin parvekkeiden kuviointiin.

Vaihtelu virkistää myös siksi, että moniin projekteihin kuuluu tuskastuttava määrä byrokratiaa. Ymmärrän, että Suomessa halutaan tehdä asiat perusteellisesti ja hyvin, mutta nykyinen systeemi ei ole optimaalinen kenenkään kannalta.

Mutta kun vähän aikaa saa tehdä jotain luovempaa, jaksaa taas selvitellä virkamiesten kanssa erilaisia rakennussäännöksiä.

3. Kehut kasvattavat rohkeutta

Meillä on tällä hetkellä firmassa 15 työntekijää. En ole mikään etäinen, ylhäältä päin johtava pomo. Tykkään tehdä töitä yhdessä muiden kanssa, kliseisesti sanottuna kädet savessa. Aiemmin kuitenkin pyrin liikaa kontrolloimaan muiden tekemisiä. Ajattelin, että olen vastuussa kaikista mahdollisista virheistä. Siksi halusin pysyä kartalla joka asiasta.

Vähitellen olen opetellut antamaan muille enemmän vastuuta ja vapautta. On ollut pakkokin: oma aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Eikä työntekijä saa tehtyä hyvää yleissuunnitelmaa, jos pomo on koko ajan puuttumassa yksityiskohtiin.

Vapauden lisäksi työntekijöille pitää kuitenkin antaa tukea ja kannustusta. Myönteisellä palautteella luodaan ihmisille itsevarmuutta. Itsevarma ihminen on aina luovempi ja rohkeampi.

Tuen antaminen taas voi käytännössä olla vaikkapa joustavuutta työajoissa. Jotkut työntekijöistämme ovat opiskelijoita. Kun heillä on koulussa kiireitä, on ihan ok tehdä töissä lyhyempää päivää tai viikkoa. Annan myös mielelläni palautetta heidän koulutöistään ja projekteistaan. Uusien ajattelutapojen ja ideoiden näkeminen virkistää aina.

Muuta evästeasetuksiasi