Väsyneitä, kyynistyneitä ja ammatillisen itsetuntonsa menettäneitä potilaita käy Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin vastaanotolla säännöllisesti. Hänen mukaansa työuupumus on yleensä helppo tunnistaa juuri näistä oireista.

‒ Meistä 20‒25 prosenttia uupuu jossain kohtaa elämäänsä, muutama prosentti vakavasti, Lindberg kertoo.

Jatkuva, jopa krooniseksi muuttunut, väsymys on uupumuksen yleisimpiä oireita.

Lindberg sanoo, että uupumukseen täytyy puuttua ajoissa, etteivät oireet syvenisi ja muuttuisi masennukseksi. Hän aloittaisi vyyhden purkamisen puhumalla. Aina uskotun ei tarvitse olla terveysalan ammattilainen, vaan alkuun voi päästä jo ystävän avulla.

Tärkeintä kuitenkin on, että joku kuuntelee ja kommentoi. Puhuminen purkaa mielen solmukohtia ja auttaa tilanteesta selviämisessä.

Lisäksi Lindberg suosittelee hölläämään työntekoa. Aikaa kannattaa viettää mukavien ja positiivisesti ajattelevien ystävien seurassa sekä liikkumalla säännöllisesti. Nämä voivat uupuneelle olla kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

‒ Tämän vuoksi on hyvä joskus mennä terapiaan ja etsiä itselleen sopivaa ratkaisumallia ammattilaisten avulla. Terapia pitää tässä ymmärtää laajasti, jo pelkkä keskustelu ammatti-ihmisten kanssa voidaan nähdä sellaisena.

Erityisesti yrittäjän voi olla vaikea päästää irti työstään ja levätä. Lindberg kuitenkin muistuttaa, ettei pelkästään aika aina ratkaise. Tärkeintä on levätä ja ladata akkuja ajoissa. Tällaiseen lepotaukoon kannattaa esimerkiksi yhdistää vuosiloma, jos suinkin mahdollista, Lindberg vinkkaa.

Ainakin neljä oiretta

Sitä, kuinka nopeasti hoitamaton uupumus johtaa masennukseen, Lindberg ei pysty sanomaan. Se on tapauskohtaista. Hän painottaa, että tärkeintä on tiedostaa, että niin voi käydä.

Masennuksessa ainakin neljä seuraavista tunnusmerkeistä täyttyvät, ja ne vaivaavat jatkuvasti kahden viikon ajan.

‒ Perinteisten uupumusoireiden lisäksi masennukseen kuuluvat masentuneet ajatukset, väsymys, itseluottamuksen lasku, korostunut itsekritiikki, syyllisyyden ja toivottomuuden tunne, mielihyvän tunteiden menettäminen, aloitekyvyttömyys, unihäiriöt, ruokahalun muutos, kognitiiviset ongelmat kuten lähimuistin häiriöt ja itsetuhoinen käytös tai ajattelu.

Viimeisenä vaihtoehtona on itsemurha.

Masennus vaihtelee lievästä vakavaan, ja sen aste arvioidaan oireiden laajuuden mukaan.

Osa Lindbergin kuvaamista oireista voi liittyä myös työuupumukseen, mutta ne ovat silloin lievempiä. Masennuksen eri asteissa tuntemukset ovat juurtuneet potilaaseen vielä syvemmälle. Uupumustilaa Lindberg kuvailisi masennuksen pikkuveljeksi tai -siskoksi.

Tunnistettava syy auttaa paranemaan

Jos uupumus on edennyt masennukseksi asti, itsehoito ei enää riitä. Lindberg suosii hoidossa lääkkeiden ja terapian yhdistelmää, jolla hänen mukaansa saadaan aikaan parhaat tulokset.

Hän vakuuttaa, että sekä terapia että lääkehoito voivat yksinään auttaa. Ne eivät tutkimusten mukaan kuitenkaan tepsi ilman toisiaan yhtä tehokkaasti.

Kerran masennukseen tai työuupumukseen sairastuneella on suurempi todennäköisyys vajota pohjalle uudestaan, sillä mieleen on jäänyt tapahtuneesta jälki.

Lohduttavaa kuitenkin on, että jos masennuksen syy on tiedossa, paranemisprosessi on todennäköinen ja nopeampi.

Moni masentunut pyrkii välttämään tilanteen uusiutumista elämäntapoja tai työpaikkaa vaihtamalla ja työtaakkaansa pienentämällä.

‒ Yrittäjälle tällainen on vaikeampaa, mutta suosittelisin ottamaan yhteyttä tahoihin, joiden kanssa voi yhdessä pohtia työtaakan jakamista. Käytännössä se voi olla terapiaa tilitoimiston tai juristin muodossa.

Kuinka ottaa työssä jaksaminen puheeksi työpaikalla? Lue mallikysymykset työhyvinvoinnista keskustelemiseen täältä‍.

Jos tunnet uupumusta ja haluat keskustella asiasta ammattilaisen kanssa, löydät Pohjola Sairaalan lääkäreiden yhteystiedot täältä‍.