Luomu maistuu suomalaisille jatkuvasti paremmin, sillä luomuruoan kysyntä kasvoi kaksinkertaiseksi 2010-luvulla. Uusi myyntiennätys tehtiin heti vuonna 2020, sillä ensimmäisenä pandemiavuonna päivittäistavarakaupan myyntiluvut olivat muutenkin ennätyskorkealla. Vuonna 2021 luomun myynnissä jäätiin edellisen vuoden ennätysluvuista vain 0,5 prosenttia edeltävän vuoden myyntiluvuista.

Nyt myynnin kasvun tiellä on muutama pullonkaula, kertoo Pro Luomun toimitusjohtaja Aura Lamminparras.

– Vuoden 2020 lukuja on vaikea lyödä, mutta luomun kysyntä on edelleen korkealla.

Kuluttajien kysyntään vastaaminen onkin sitten toinen juttu. Lamminparras kuvailee, että perustuotteita, kuten maitoa, munia, jauhoja ja jauhelihaa, on hyvin saatavilla luomuna.

Sen sijaan puolivalmisteita ja etenkään valmisruokia ei ole luomuna juuri tarjolla. Valmisruokien kysyntä kasvoi jo ennen koronaa, mutta etenkin pandemia-aika on saanut ihmiset tarttumaan nopeisiin ateriavaihtoehtoihin.

– Valmisruokien kehittäminen olisi siis kahtena kuluneena vuonna ollut hyvä sauma lisätä luomun päätymistä ostoskoriin, Lamminparras kertoo.

Luomukauppa on tavallinen marketti

Luomun ostaminen ei ole enää ihan pienten piirien juttu. Pro Luomu teettää joka toinen vuosi luomun kuluttajabarometrin, ja uusimmassa eli viime syksynä teetetyssä kyselyssä 31 prosenttia vastaajista ilmoitti ostavansa luomua joka viikko. Tämä määrä vastaa jopa 1,7 miljoonaa suomalaista. Näiden aktiiviostajien joukossa korostuvat lapsiperheet, alle 30-vuotiaat henkilöt ja yli 60-vuotiaat naiset.

Aktiivisimmissa kuluttajissa korostuu Lamminpartaan mukaan edelleen pääkaupunkiseudulla asuminen ja korkeakoulutus, mutta nämä korostumat ovat lieventyneet vuosien varrella.

– Voisi sanoa, ett luomun aktiiviostajia kiinnostaa ylipäänsä ruoan alkuperä, vastuullisuus ja kotimaisuus.

Noin neljäsosa suomalaisista ostaa luomutuotteita säännöllisesti, eli vähintään kerran kuussa. Tässä ryhmässä keskituloisuus korostuu suhteessa muihin tuloluokkiin. Luomua satunnaisesti ostavia on noin kolmasosa suomalaista, ja tässä ryhmässä korostuu perusasteen koulutus ja maaseudulla asuminen.

Valmisruokien kehittäminen olisi siis kahtena kuluneena vuonna ollut hyvä sauma lisätä luomun päätymistä ostoskoriin.

Päivittäistavarakauppa on luomun tärkein ostokanava. Yli 80 prosenttia luomun kuluttajabarometriin vastanneista kertoi hankkivansa luomua päivittäistavarakaupan myymälöistä. Noin viidesosa vastaajista kertoi ostavansa luomua toreilta, vajaa viidennes päivittäistavarakaupan verkkokaupoista ja noin joka kymmenes suoraan tiloilta.

Erilaisista Reko-lähiruokarenkaista, ruokapiireistä ja suoramyynneistä on mahdotonta saada keskitetysti tietoa, Lamminparras huomauttaa. Ainoat varmat tiedot luomun menekistä saadaankin päivittäistavarakaupan tilastoista.

Päivittäistavarakaupan myynnistä on Suomessa 2,5 prosenttia luomua. Maailman johtavassa luomumaassa Tanskassa vastaava luku on 13 prosenttia.

Luomua, lähiruokaa ja molempia

Ruoasta ja ruoan alkuperästä puhuminen on muuttanut hieman muotoaan kymmenen viime vuoden aikana, kertoo Uudenmaan Ruoan projektipäällikkö Olli Repo. Uudenmaan Ruoka on foodhub, eli lähi- ja luomuruoan jakelukanava, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden ostaa paikallisten tuottajien elintarvikkeita yhdestä paikasta.

Repo muotoilee, että vielä vuosikymmen sitten luomulla oli kova kysyntä, koska luomua oli vähemmän saatavilla. Nyt saatavuus on parantunut ja luomu arkipäiväistynyt.

Hän on huomannut, että luomusta puhumisen sijaan nyt puhutaan enemmänkin pientuottajista. Kumpikin puhumisen tapa viittaa siihen, että ihmiset ovat kiinnostuneita ruokansa alkuperästä, mutta Repo huomauttaa, että termeillä on vivahde-ero.

– Luomun kysyntään vastataan osittain tuonnilla, mikä hämärtää käsityksen ruoan alkuperästä. Minusta tärkeämpi arvo on se, että tietää, mistä ruoka tulee. Parastahan on, jos ruokaa ei kuljeteta maailman ääristä.

Luomuun liittyvät termit menevät herkästi sekaisin, Repo huomauttaa. Koska luomuksi voi kutsua vain luomutuotannon kriteerit täyttävää, valvottua tuotantoa, esimerkiksi riistaliha tai villikala ei voi olla luomua. Toisaalta viljelty kala voi olla luomua.

– Ripaus maalaisjärkeä olisi siis paikallaan. Luonnonantimille ei ole samanlaista valvottua brändiä kuin luomutuotteille, mutta eihän se missään nimessä tarkoita, että luonnonantimet olisivat huono vaihtoehto, vaan päinvastoin, Repo huomauttaa.

Kaikki Uudenmaan Ruoan myymä ruoka on paikallista ja pientuottajilta, ja suuri osa tiloista tarjoaa luomutuotteita.

Suomessa kuluttajilla on Revon mukaan varsin vähän vaihtoehtoja kuluttamiselle ruokasektorilla, sillä maamme päivittäistavarakauppa on vahvasti keskittynyttä ja ketjuuntunutta. Vaikka maatalousala kärsii kustannuskriisistä ja moni kuluttaja haluaisi tukea viljelijöitä, se on tavallisessa marketissa hankalaa. Pelkästä hyllyn reunan hinnasta on nimittäin mahdotonta päätellä, millainen siivu summasta päätyy maataloustuottajalle.

Foodhubilla tuottajat hinnoittelevat tuotteensa itse, ja hintalapussa näkyy myös tuottajalle itselleen päätyvä osuus.

– Tällainen hinnoittelutapa on yksi mahdollisuus tarjota kuluttajalle vaihtoehto, Repo summaa.