Hyville jakeluinfran hankkeille jaossa 1,2 miljardia EU-rahaa vuosina 2021–2023
Lisää aiheesta
EU kirittää jäsenmaitaan rakentamaan lisää vaihtoehtoisten käyttövoimien latausverkostoa uudistetulla Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmalla. Se helpottaa myös suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia hakea taloudellista tukea päästöttömän liikenteen infrahankkeisiin.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin avustusta voivat hakea EU:n jäsenvaltiot, yritykset, kunnat sekä muut toimijat. Avustusta kohdennetaan esimerkiksi sähkö- tai kaasuautojen uusien latauspisteiden rakentamiseen.
Verkkojen Eurooppa (CEF) -asetukseen sisältyvässä rahoitusohjelmassa on jaossa 25,8 miljardia euroa vuosina 2021–2027 koko liikennesektorille, josta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran hankkeisiin on jaossa 1,2 miljardia euroa vuosille 2021–2023.
EU vastaa hankkeiden avustusosuudesta, minkä lisäksi yhteisrahoitusmalli edellyttää hankkeen toteuttajan oman rahoitusosuuden lisäksi kansallisen välittäjäorganisaation tai pankin rahoitusosaa.
– Uudistettu yhteisrahoitusmalli parantaa suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia hakea EU-tukea, sillä nyt pankin ohella kansallinen toimija voi olla myös esimerkiksi vientitakuulaitos Finnvera tai valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi, sanoo liikenneneuvos Marjukka Vihavainen-Pitkänen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Keski-Euroopan maat hyötyivät edellisestä rahoituskierroksesta
Aiemmalla rahoituskierroksella vastaavan tuen edellytyksenä oli kansallinen lainanvälittäjä, mikä Suomelta on puuttunut. Silloin suomalaiset toimijat saattoivat hakea lainaosuutta lähinnä suoraan Euroopan investointipankin kautta, mutta prosessi oli raskas ja monimutkainen.
– Edellisellä kierroksella rahat valuivat Keski-Euroopan maihin, joissa kansalliset pankit olivat aktiivisesti mukana välittäjäorganisaation roolissa ja saivat niiltä nopeasti lainat ja takuut omien maiden hankkeille, Vihavainen-Pitkänen sanoo.
Haku käynnissä, ensimmäiset päätökset tammikuussa 2022
Verkkojen Euroopan (CEF) hakukierros avautui syyskuussa. Ensimmäisistä avustuksista tehdään päätökset tammikuussa 2022.
Kannattaa olla heti yhteydessä omaan pankkiin, Finnveraan tai Euroopan investointipankin Suomen toimistoon ja aloittaa neuvottelut hankkeesta.
– Haut jatkuvat vuoden 2023 loppuun 4–5 kuukauden välein, mutta jos nyt on jo valmiina huolellisesti laadittu suunnitelma sopivasta jakeluinfran hankkeesta, kannattaa ryhtyä valmistelemaan hakemusta, Vihavainen-Pitkänen kannustaa.
Toimi näin, jos aiot mukaan
Miten jakeluinfrahankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta kiinnostuneen toimijan kannattaa menetellä?
– Kannattaa olla heti yhteydessä omaan pankkiin, Finnveraan tai Euroopan investointipankin Suomen toimistoon ja aloittaa neuvottelut hankkeesta. Myös Business Finlandin EU-rahoitusneuvontapalvelu tai TEM:in rahoitusmarkkinainstrumenteista vastaava osasto voivat neuvoa ja arvioida hankkeen läpimenomahdollisuuksia. Jos rahoittaja näyttää vihreää valoa hankkeelle, sen jälkeen kannattaa viedä hanketta CEF-ohjelmassa eteenpäin.
Tieliikenteen sähköistymistä ohjaavat EU:n päästövähennystavoitteet, tehostuvat päästöstandardit sekä älykkään ja kestävän liikkumisen strategia ja myös kansallinen fossiilittoman liikenteen tiekartta.
– Toivottavasti nämä ohjauskeinot innostavat myös kansallisia pankkejamme miettimään jakeluinfrahankkeita rahoituskohteina, hän sanoo.
Latauspisteitä 60 kilometrin välein vuoteen 2025 mennessä
Euroopan komissio linjasi heinäkuisessa Fit for 55 -ilmastopaketissa tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä ajoneuvojen sähkölatauspisteitä tulisi olla 60 kilometrin välein Euroopan laajuisella TEN-T-liikenneverkolla.
Miten paljon tämä tavoite edellyttäisi uusia latauspisteitä Suomen tieverkkoon seuraavien vuosien aikana? LVM:n erityisasiantuntija Maria Hyvönen sanoo, ettei tarkkoja laskelmia ole vielä saatavilla, mutta ministeriössä tehdään parhaillaan vaikutusarviointia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetusehdotuksen sisällöistä.
– Markkinaehtoisesti tähän mennessä rakentunut julkinen sähkölatausverkosto kattaa suhteellisen hyvin valtakunnan lukuun ottamatta eräitä Pohjois- ja Itä-Suomen alueita. Haasteena on kuitenkin latauspisteiden tehovaatimukset, sillä tehokkaampia suurteholatauspisteitä on vielä toistaiseksi vähän, Hyvönen sanoo.
Sähköinen liikenne ry:n tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 5 000 peruslatauspistettä ja reilut 400 pikalatauspistettä. Tänä vuonna tehtyjen tukipäätösten seurauksena seuraavien 18 kuukauden aikana verkoston odotetaan täydentyvän noin 200 uudella latauspisteellä.
TEN-T liikenneverkko ja kaupunkien solmukohdat ovat luontevia sijoituskohteita suuritehoisille latauskentille ja -asemille, jotka palvelevat sähköistyviä kaupunkilogistiikan, ammattiliikenteen ja hyötyliikenteen ajoneuvoja sekä työkoneita pitkälle tulevaisuuteen.
EU investoi vahvasti vihreään siirtymäänEU:n vihreän siirtymän investointikohteet vuonna 2020 olivat yhteensä 26 miljardia euroa: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2,4 mrd. Uusiutuva energia 3,9 mrd. Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot 1,1 mrd. Energiatehokkuus 5,7 mrd. Vähäpäästöisempi liikenne 8,1 mrd. Kestävä rahoitus 1,8 mrd. (lähde Euroopan investointipankki EIP) |