Tiesitkö, että viikonloppuloma suosituissa eurooppalaisissa kaupungeissa vastaa keskimäärin neljän tupakan polttamista? Viime aikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmansaasteiden vaikutukset terveyteen ja ympäristöön ovat vielä luultua vakavampia.

Hiukkasista, typpidioksidista ja alailmakehän otsonista johtuva ilman pilaantuminen on suurin ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Euroopassa. Euroopan ympäristövirasto EEA:n tilaston mukaan ilmansaasteet aiheuttavat EU-maissa vuosittain 422 000 ennenaikaista kuolemaa. Vertailun vuoksi liikenneonnettomuuksissa kuolee noin 25 000 ihmistä vuodessa.

Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat suoraan kroonisia ja vakavia sairauksia kuten astmaa, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpiä. Saastunut ilma on tutkimusten mukaan osatekijänä myös 2-tyypin diabeteksen puhkeamisessa, lasten ylipainoisuudessa ja Alzheimerin taudissa.

Satojen miljardien lasku taloudelle

Ainakin 40 miljoonaa ihmistä altistuu EU-maissa säännöllisesti Maailman terveysjärjestö WHO:n raja-arvot ylittäville ilmansaastepitoisuuksille.

– Ilmanlaatu on suurin terveyteen vaikuttava ympäristöriski EU-maissa. EU-laeilla on viime vuosikymmeninä edistetty päästöjen vähentämistä, mutta ilmanlaatu ei ole parantunut samaan tahtiin, huomauttaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ilmanlaatuselvityksen laatija Janusz Wojciechowski.

EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx huomauttaa, että päälle tulevat terveysongelmiin liittyvät satojen miljardien eurojen taloudelliset vaikutukset. Suorien terveyshuoltokustannusten lisäksi ilmansaasteet laskevat yhteiskuntien tuottavuutta muun muassa sairauspoissaoloina. Lisäksi ilmansaasteet kuihduttavat ekosysteemejä, pilaavat maaperää, metsiä, jokia, järviä ja maatalousmaata.

Ihmisille vaarallisimpia ilmansaasteita ovat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), typpidioksidi (NO2) sekä maan tasolla oleva otsoni (O3). Isoimmat ilman epäpuhtauksien lähteet EU-maissa ovat Euroopan ympäristöviraston mukaan kotitalouksien lämmitys, maantieliikenne, energiantuotanto, teollisuus ja maatalous.

Köyhimmät alueet kärsivät eniten

Liikenne on yksi pahimmista ilmansaasteiden lähteistä etenkin vaarallisten pienhiukkasten ja typpidioksidin osalta.

– Ilmansaasteet ovat näkymätön tappaja. Liikenteen aiheuttamat ilmansaasteet ovat haitallisimpia myös siksi, että ne syntyvät kaupungeissa lähellä maan tasoa ja lähellä ihmistä, selittää Bruyninckx.

Pahin tilanne on Tsekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Unkarissa, Romaniassa, Slovakiassa ja Britanniassa. Esimerkiksi Saksassa suurkaupungeissa typenoksidipitoisuudet ovat jopa 82 µg kuutiolta, Pariisissa 96 µg ja Lontoossa 102 µg/m3. Suurin sallittu pitoisuus on EU-lain mukaan 40 µg/m3.

EEA:n raportin mukaan Euroopan köyhimmät, alhaisimmin koulutustason ja suurimpien työttömyyslukujen alueet kärsivät ilmansaasteista eniten. Melkein puolessa Lontoon köyhimmistä kortteleista kärsitään raja-arvot ylittävistä typpidioksidipitoisuuksista.

Sen sijaan Lontoon vauraimmilla alueilla luku on vain kaksi prosenttia. Tilanne on samanlainen verrattaessa kaupunkiseutuja Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Euroopan suurin yksittäinen ilmansaasteiden aiheuttaja on puolestaan Saksassa sijaitseva Niederaussemin hiilikaivos ja -laitos.

Puhtainta ilma on tilastojen mukaan Islannissa, mutta myös Suomi pääsee lähelle kärkeä. Tosin ympäristöministeriön mukaan Suomessakin ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa sekä sairastumisia.

Suomessa ilmanlaatua huonontavat ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Tarja Lahtisen mukaan eniten liikenne, mukaan lukien katupöly ja typpidioksidi. Toinen merkittävä päästölähde on puun pienpoltto kattiloissa, tulisijoissa ja kiukaissa. Näistä aiheutuu merkittävä osa pienhiukkasten, mustan hiilen ja PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen päästöistä. Lahtinen muistuttaa, että musta hiili on myös tärkeä ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä.

Tuloksia on saatu aikaan

Ilmanlaatua on säännelty EU-tasolla jo 30 vuoden ajan. Vuonna 2008 annettu ilmanlaatua koskeva direktiivi on ilman puhtautta koskevan EU:n politiikan kulmakivi, koska siinä asetetaan vaatimukset ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille. Direktiivi velvoittaa jäsenmaat myös analysoimaan ilman puhtautta ja raportoimaan tulokset Euroopan ympäristövirastolle sekä laatimaan kansalliset suunnitelmat ilmanlaadun parantamiseksi.

Lisäksi 2016 astui voimaan päästökattodirektiivi, jonka tarkoituksena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamat haittavaikutukset puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. EU-komissiolla on valta ryhtyä toimenpiteisiin, jos jäsenmaat eivät noudata direktiivin vaatimuksia vaan esimerkiksi rikkovat ilmansaastepitoisuuksien raja-arvoja.

Sääntelyn tuloksena on saatu paljon aikaan. Ihmiset eivät joudu hengittämään enää rikkidioksidia, lyijyä, leukemiaa aiheuttavan bentseeniä tai hiilimonoksidia eli häkää. Myös typpioksidipitoisuudet ovat alentuneet selvästi parin vuosikymmenen takaisista luvuista. EEA:n raportin mukaan ilmansaasteista johtuvat ennenaikaiset kuolemat ovat vähentyneet Euroopassa vuoden 1990 lukemista lähes puolella miljoonalla.

Jäsenmaat vääristelevät pitoisuuksia

Edistyksistä huolimatta sekä Euroopan ympäristövirasto että EU:n tilintarkastustuomioistuin painottavat, että jäsenmaat eivät tee tarpeeksi suojellakseen kansalaisten terveyttä ilmansaasteilta eivätkä EU-tason toimet ole tuottaneet odotettua tulosta.

EU:n nykyiset ilmanlaatunormit asetettiin lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Osa niistä on huomattavasti löyhempiä kuin WHO:n ohjearvot ja viimeisimpien tieteellisten tulosten mukainen taso. Tästä huolimatta useat jäsenvaltiot eivät edelleenkään noudata ohjearvoja eivätkä toteuta toimia, joilla ilmanlaatu paranisi.

Tilintarkastustuomioistuimen raportti osoittaa, että ilman pilaantuminen on arvioitu monessa maassa todellista pienemmäksi, koska ilmanlaatua ei seurata oikeissa paikoissa. Näin on tilanne esimerkiksi EU-pääkaupunki Brysselissä, joka kärsii etenkin liikenteen aiheuttamista päästöistä.

Brysselin asukkaat ja ympäristöjärjestö ClientEarth‍ haastoivat Brysselin kaupungin oikeuteen ilmansaastepitoisuusrajojen toistuvasta rikkomisesta. Heidän mukaansa kaupungin viranomaiset vääristelevät tahallaan todellisia saastepitoisuuksia muun muassa asettamalla mittauspisteet paikkoihin, jossa liikenne on vähäistä.

Ilmanlaatua koskevan direktiivin keskeisiin vaatimuksiin kuuluvilla ilmanlaatusuunnitelmilla ei myöskään ole saatu odotettuja tuloksia, eikä ilmanlaatuun suunnatulla EU:n rahoituksella.

Suurin ongelma on tilintarkastustuomioistuimen mukaan kuitenkin valvonta. Ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanon valvonnalla ei ole pystytty varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat direktiivissä asetettuja ilmanlaatua koskevia raja-arvoja. Kansalaiset ovat viime aikoina nostaneet kanteita Belgian lisäksi useissa muissa kansallisissa tuomioistuimissa.

Tarkastajat kuitenkin havaitsivat, että ilmanlaatua koskevassa direktiivissä kansalaisten oikeussuoja on heikompi kuin muissa ympäristöalan direktiiveissä. Usein ihmisten on vaikeaa saada edes tietoa ilmanlaatua koskevista asioista.

Ajokiellot eivät ole kestävä ratkaisu

EU-tasolla on ryhdytty toimiin asian korjaamiseksi. Viime vuonna komissio haastoi Italian, Ranskan, Romanian, Saksan, Unkarin ja Britannian unionin tuomioistuimeen, koska ne eivät ole noudattaneet sovittuja ilmanlaadun raja-arvoja.

– Tuomioistuimeen haastetut jäsenmaat ovat saaneet riittävästi uusia mahdollisuuksia tilanteen parantamiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että näin saamme aikaan parannuksia kansalaisten kannalta nopeammin, ympäristöasioista vastaava komissaari Karmenu Vella kommentoi päätöstä.

Monen eurooppalaisen kaupungin mielestä EU-tasolla ei kuitenkaan edetä riittävän nopeasti. Saksassa on sallittu kaupunkien rajoittaa tai kieltää diesel-ajoneuvojen käyttö kaupunkien keskustoissa, koska ne aiheuttavat enemmän ilmansaasteita kuin bensiinikäyttöiset autot.

Ympäristöministeriön Lahtisen mukaan diesel-autojen ajokieltoja on kuitenkin liioiteltu julkisuudessa. Ne ovat lähinnä rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi tiettyjä EURO-standardin mukaisia vanhoja ajoneuvoja ja vain tiettyjä alueita.

Komissiossa ollaan trendistä huolissaan. Tiettyjä kaupungin katuja koskevat kiellot eivät ratkaise ilmansaasteongelmaa, sillä saasteet vain siirtyvät kaduille, joilla diesel-autoilla ajaminen on sallittu.

Brysselissä myös viranomaisten koordinoinnin puute ajokieltojen suhteen on aiheuttanut kaupungin keskustaan täyden liikennekaaoksen. Lisäksi moni työnantaja tarjoaa Belgiassa ilmaisen työsuhdeauton, koska se on verovapaa työsuhde-etu. Monesta jäsenmaasta onkin viime aikoina tehty Brysseliin opintoretkiä katsomaan, miten ilmansaasteongelmaa ei ainakaan kannata hoitaa.

Lisää sääntelyä luvassa

Komissiosta luvataan, ettei asia jää tähän. Uutta ilman puhtautta koskevaa lainsäädäntöä on luvassa ensi vaalikaudella.

– Autojen päästöskandaalit ovat ruokkineet lainsäätäjien halua kiristää toimia, mutta ne eivät ole pääsyy tiukennuksille. Tärkein syy on se, että ihmiset tuntevat entistä vahvemmin arjessaan ilmansaasteiden vaikutukset ja näin ei saa jatkua, totesi liikennekomissaari Violeta Bulcin kabinetissa työskentelevä Silke Obst Brysselissä alkuvuodesta järjestetyssä tilaisuudessa.

EEA:n pääjohtajan mukaan EU:n ensi vaalikaudella tuplattava pyrkimyksensä vähentää liikenteestä, maataloudesta ja energiasta aiheutuvia ilmansaasteita.

– Vähentämällä päästöjä näillä sektoreilla saamme aikaan tuloksia sekä ilmaston että ilman laadun osalta, toteaa Bruyninckx.

Monessa maassa on Lahtisen mukaan syytä puuttua kotitalouksien lämmitykseen kiinteillä polttoaineilla. Puun lisäksi monissa EU-maissa käytetään myös hiiltä. Liikenteessä keskeisiä keinoja ovat vanhat tutut kävelyn, pyöräilyn sekä vähäpäästöisen henkilöautoilun ja joukkoliikenteen edistäminen esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisen ja julkisten hankintojen avulla.

– Nyt alkaa näyttää siltä, että liikenne toden teolla sähköistyy. Autonvalmistajat ovat alkaneet tuottaa uusia sähköautomalleja ja hinnat alenevat siten, että toivottavasti mahdollisimman pian myös tavallisella kuluttajalla on varaa sellaiseen, toteaa Lahtinen.

Loppujen lopuksi tuloksellisemmat ja kestävimmät keinot vähentää ilmansaasteita vaihtelevat Lahtisen mukaan maasta, tapauksesta ja toimeenpanevasta viranomaisesta toiseen.

– Parhaat keinot ovat niitä, jotka voidaan oikeasti toteuttaa. Toisin sanoen ne, joille on rahoitus ja poliittinen tuki.