Sijoittajat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita yhteiskunnan perustoiminnoista, kuten sähköstä, lämmöstä, vedestä ja tietoliikenteestä. Vakaa, suhdanteista riippumaton inflaatiosuojattu kassavirta yhdistettynä matalaan korkotasoon on houkutteleva yhtälö.

Ovet ovat kuitenkin avautuneet harvakseltaan kuntien omistamiin toimialoihin. Taustalla vaanii peikko taannoisesta sähkönsiirtoyhtiöiden keskittymisestä, jossa oli mukana kansainvälisiä energiayhtiöitä ja rahastoja.

Sijoitusjohtaja Erkko Ryynänen OP Varainhoidosta tunnistaa sangen hyvin tilanteen ja toimialan haasteet sijoittajan näkökulmasta. Hän haluaa hälventää mielikuvia epäluottamuksesta.

– Toimiala tarvitsee pääomaa investointeihin ja rakennekehitykseen. Rahasta ei ole pulaa, kyse on enemmänkin luottamuspääomasta, nimenomaan suomalaisesta.

Ryynänen avaa suomalaisuuden merkitystä käsityksellä, jonka mukaan sähköverkkojen myynti kansainvälisille sijoittajille aiheutti suuren luottamuspulan päättäjissä. Tämä seikka on hänen mielestään avainasemassa, kun perusinfraan on tavoitteena avata lisää ovea.

– Infra on paikallinen asia, ja sen kehittämisessä rahan alkuperä ja luotettavuus näyttävät korostuvan voimakkaasti. Olemme saaneet paljon sellaisia viestejä, että suomalainen luotettava pääoma suunnattuna kotimaisiin ja paikallisiin hankkeisiin toimii parhaana takuuna.

Mukaan yksittäisiin hankkeisiin

Ympäristö- ja ilmastoasiat sekä vastuullisuus ovat vahvasti mukana kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden tavoitteissa. Perusinfran toimialat kehittyvät ja keskittyvät, ja myös rakennekehitys menee eteenpäin. Kyvykkäät toimijat laajentavat toimialuettaan Suomen laajuisesti.

– Haluamme olla mukana tässä kehityksessä tukemassa toimialan rakenteellista uudistumista.

Sijoittaja voi kanavoida tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaa pääomaa ja tukea julkisen toimijan tasetta, joka on usein rajoitteinen.

Laajamittaista yksityistämistä Ryynänen ei näe todennäköisenä nyt eikä lähitulevaisuudessa. Intressien ja hyötynäkökohtien sovittaminen tariffi-, kaupunkikehitys- ja kaavoitusasioissa on usein liian haastavaa poliittisessa prosessissa.

– Sen sijaan yksittäiset hankkeet, kuten hiilineutraaliutta tukevat vihreät investoinnit, ovat hyvinkin mahdollisia kohteita. Niissä toimisimme yhdessä hanketasolla, emme yhtiötasolla.

Ryynäsen mukaan yksityisen pääoman tulo julkisen rahan tueksi vapauttaa varoja kunnan muihin toimintoihin. Kunnan omistama yhtiö voi investoida tärkeisiin hankkeisiin ilman, että kunta velkaantuu. Luonteva tapa tehdä yhdessä on omiaan lisäämään luottamusta.

– On parempi olla osa ratkaisua kuin osa ongelmaa. Sijoittaja voi kanavoida tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaa pääomaa ja tukea julkisen toimijan tasetta, joka on usein rajoitteinen.

Herkällä korvalla ja pitkällä jänteellä

Vapo Lämpövoima oli OP Varainhoidolle hyvä harjoitus ja esimerkki siitä, miten sijoittaja voi olla mukana tukemassa operatiivisesti kyvykästä toimijaa vahvistamalla tämän tasetta ja resursseja. Lupaavasti käynnistynyt yhteistyö päättyi, kun ranskalaiset sijoittajat ostivat yrityksen tammikuussa 2021.

Ryynänen on käyttänyt tiiminsä kanssa paljon aikaa löytääkseen tasapainoisen tavan, jolla pääoman tarpeen ja tarjonnan kohtaanto-ongelma perusinfran suhteen ratkeaa.

– Olemme hakeneet ratkaisua herkällä korvalla aidosti oikean ymmärryksen kautta siihen, miten suomalainen raha kanavoituu parhaiten suomalaisille toimijoille suomalaisiin kohteisiin.

Ideariihestä on seuloutumassa rahasto, joka erottautuu muista sijoittajista. Tällä hetkellä rahaston valmistelu on loppusuoralla. Ryynänen niputtaa infrarahaston keskeiset teesit näin:

– Rahasto on pitkäaikainen ja eräpäivätön, eli se ei pakota myymään. Kivijalkana ovat kotimaiset toimijat ja sijoittajat. Pelissä on lisäksi OP:n 120 vuoden luottamuspääoma ja vastuullisuuslupaus.