Vapaaehtoisuus ja yritysvastuu ovat olleet pitkään erottamaton pari. Yritysten ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen vastuun teot ovat pohjautuneet pitkälti suosituksiin ja organisaatioiden itsesääntelyyn. Nyt tilanne on muuttumassa.

– On selvä trendi, että yritysvastuun kohdalla ollaan siirtymässä kohti regulaatiota, vahvistaa yritysvastuun asiantuntija, Konecranesin markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila.

Monen ison suomalaisyrityksen yritysvastuujohtajana ja yritysvastuuverkosto FIBSin hallituksen puheenjohtajana toimineen Ailan mukaan taustalta löytyy kapitalismin kriisi.

– Markkinatalous ja globalisaatio ovat saaneet paljon hyvää aikaan, mutta vastakkainasettelu on kärjistynyt ja saanut päättäjät tarttumaan herkemmin lainsäädännön keinoin epäkohtiin ja reagoimaan kansalaisten huoliin.

Suomen lainsäädäntö jäämässä jälkeen

SAK:n kansainvälisten asioiden johtajan Pekka Ristelän mukaan yritysvastuun teemat sinänsä eivät ole juurikaan vuosien varrella muuttuneet, mutta viime aikoina sosiaalinen vastuu ja etenkin ihmisoikeuskysymykset ovat nousseet voimalla esiin.

Britanniassa astui hiljattain voimaan niin sanottu Modern Slavery Act. Sen tavoitteena on estää lapsityövoiman käytön, pakkotyön ja ihmissalakuljetuksen kaltaiset ihmisoikeusloukkaukset brittiyritysten toimitusketjuissa.

Laki on saanut monet yritykset kehittämään vastuullisuussitoumuksia, jotka menevät lainsäädännöllisiä velvoitteita pidemmälle. Lisäksi se on antanut kansalaisille mahdollisuuden seurata yritysten toimintaa aiempaa paremmin ja saattaa vastuuseen yritykset, joiden toiminnassa on puutteita.

Euroopan maista myös Ranskassa, Sveitsissä ja Alankomaissa on jo kansallinen yritysvastuulaki, johon sisältyy sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite.

Vastaavia hankkeita on käynnissä monissa muissakin maissa. Suomessa käynnistyi syyskuun lopussa #ykkösketjuun-kampanja‍. Sen tavoitteena on saada yritysvastuulaki kirjattua seuraavaan hallitusohjelmaan. Kampanja muistuttaa päättäjiä, että Suomi on jäämässä kansainvälisessä vertailussa jälkeen yritysvastuulainsäädännössä. Mukana on yli 70 yritystä, kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja.

Kampanjan tavoittelema laki velvoittaisi yritykset selvittämään ihmisoikeusvaikutuksensa selkein prosessein sekä välttämään ja vähentämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Laki perustuu ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen, joka on määritelty vuonna 2011 hyväksytyissä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa, joihin Suomi on jo valtiona sitoutunut. Ristelän mukaan kyse onkin YK:n periaatteiden paremmasta toimeenpanosta.

– Yritysvastuulaki varmistaisi, että vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin – myös niihin, joiden asiakkaat tai sijoittajat eivät ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista.

Laki siirtäisi vastuun arvoketjujen valvonnasta asiakkailta yrityksille. Samalla kampanjaa tukevat tahot uskovat, että sitovien yritysvastuustandardien asettaminen lisäisi suomalaisen työn kilpailukykyä.

Ihmisoikeudet keskiössä YK:ssa, talous EU:ssa

YK:n piirissä neuvotellaan puolestaan parhaillaan yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevasta kansainvälisestä, laillisesti sitovasta sopimuksesta. Tavoitteena on saada aikaan sopimus, joka saattaisi ihmisoikeusloukkauksia tekevät monikansalliset yhtiöt vastuuseen lain edessä.

Ristelän mukaan on EU:n velvollisuus olla aktiivinen, että tällä saralla saadaan aikaan globaaleja sitovia sopimuksia. Myös europarlamentti vaatii EU-maita ja komissiota sitoutumaan neuvotteluihin. Toistaiseksi EU:lta puuttuu kuitenkin valtuutus, joka toimisi perustana neuvotteluille. Komission virkamiehen mukaan EU ei periaatteessa vastusta sopimusta, mutta sen pitäisi koskea kaikkia yrityksiä, ei vain globaalisti toimivia.

Kotimarkkinoilla toimivat yritykset voivat yhtä lailla syyllistyä ihmisoikeusrikkomuksiin. Myös monet EU-maat suhtautuvat asian kansainväliseen sääntelyyn epäillen. Sopimuksen pelätään esimerkiksi lisäävän protektionismia. EU-komission virkamiehen mukaan YK-tason prosessi tulee joka tapauksessa kestämään kauan, mutta antaa samalla EU:lle mahdollisuuden painostaa muita maanosia nostamaan standardejaan koko yritysvastuun alalla.

Brysseliläisen CSR Europe -järjestön viestintäjohtaja Pascale Wauters huomauttaa, että myös EU-tasolla tapahtuu nyt paljon. Yritysvastuu ja kestävä kehitys ovat nousseet tällä vaalikaudella keskeisiksi teemoiksi.

Viime vuonna perustettu korkean tason kestävän kehityksen tavoitteiden työryhmä kerää yhteen kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja yrityselämän edustajia tukemaan ja neuvomaan EU-komissiota kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttamisessa.

Lisäksi EU-komissio on toteuttanut yritysvastuun pilottiprojekteja sosiaalisen asumisen, konekäyttöisten työkalujen ja hedelmämehujen valmistajien kanssa. Projekteissa tunnistettiin toimialojen vastuullisuusongelmia ja etsittiin niihin ratkaisuja.

Myös sääntelyä on luvassa. Loppukeväällä julkaistu kestävän rahoituksen toimintastrategia sisältää lakiesityksiä, joiden tavoitteena on lisätä pankkien, vakuutusyhtiöiden ja välittäjien vastuullisempaa toimintaa. EU-komissio haluaa muun muassa luoda sijoituksille luokitusjärjestelmän, joka määrittelee niiden kestävyyden.

CSR Europen suomalaisjäsen FIBSin arvion mukaan EU-tason toimilla voi olla vaikutuksia kaikille suurille yrityksille. Nopeat muutokset ei-taloudellisten tietojen raportoinnissa sekä uudet lakisääteiset due diligence -vaatimukset voivat osoittautua monille yrityksille hankaliksi.

Pelkkä painostus ei riitä

Aila muistuttaa, että valtaosa globaaleista yrityksistä toimii nykyään läpinäkyvästi ja raportoi tarkasti toiminnastaan. Avoimuus, vastuullisuus ja tiivis dialogi sidosryhmien kanssa on kaikkien osapuolten etu. Samaa mieltä on SAK:n Ristelä.

– Kansainvälisillä yrityksillä on usein jo hyvät prosessit, miten esimerkiksi alihankintaverkostoa valvotaan, miten riskejä vältetään ja miten toimitaan, jos puutteita tai rikkomuksia havaitaan.

Löytyy kuitenkin vielä paljon yrityksiä, joiden johdossa ei ole herätty asiaan. Wauters ottaa esimerkiksi brittiläisen perunalastuvalmistaja Walkersin. Yritys valmistaa yli 11 miljoonaa muovista ja foliosta valmistettua perunalastupussia päivässä.

Viime vuonna yritys ilmoitti, että niiden kierrätys on liian hankalaa. Brittiläiset kuluttajat suuttuivat vastuuttomuudesta ja postittivat tyhjät perunalastupussit takaisin yritykselle. Britannian posti ajautui pussitulvan takia kaaokseen. Lyhyessä ajassa 330 000 kuluttajaa allekirjoitti vetoomuksen, jossa Walkersia vaaditaan kierrättämään perunalastupussit. Kampanjan tuloksena yritys sitoutui kierrätykseen ja vaihtamaan vuoteen 2025 mennessä pussien valmistusmateriaalin täysin biohajoavaksi.

Aina pelkkä kuluttajien painostus ei kuitenkaan riitä. Ristelä huomauttaa, että pohjimmiltaan yritysvastuun sääntelyssä on kyse kaikkien yritysten saattamisesta samalle viivalle. Myös Ailan mukaan regulaatio voi olla hyvä eteenpäin vievä voima sellaisten pienten tai listaamattomien yritysten kohdalla, jotka eivät toimi kuluttajabisneksessä.

Julkinen paine ei välttämättä yllä näihin toimijoihin. Ison kansainvälisen yrityksen näkökulmasta nykykehitys näyttää kuitenkin hankalalta. Eri tasoisten, pirstaleisten vastuullisuusvelvoitteiden vyöry uhkaa paisua vaikeaksi hallita. Aila muistuttaa, että yritysten vastuullisuustiimit ovat usein pieniä. Pelkona on, että kaikki resurssit kuluvat jatkossa eri maiden erilaisten velvoitteiden noudattamiseen, raportointiin ja muutoksissa perässä pysymiseen.

– Silloin varsinaiselle työlle eli vaikuttavien tulosten aikaansaamiselle, ei jää tarpeeksi aikaa, huomauttaa Aila.

Ailan mukaan yritysvastuun kehitystä voi verrata teollistumiseen. Kehitykseen ei riitä yhden yrityksen innovaatio tai toiminta. Tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä ja panosta, että asiat muuttuvat.

– Olemme yritysvastuun kanssa parhaillaan samanlaisen murroksen äärellä, uskoo Aila.